Sanna VirtanenSuomessa asuu tällä hetkellä noin 50 000 ukrainalaista, joista suuri osa saapui sodan alettua helmikuussa 2022. Tammikuussa 2026 Euroopan unioni ja Suomen Maahanmuuttovirasto jatkoi tilapäistä suojelua 4. maaliskuuta 2027 asti — mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja mitä ukrainalaiset nyt voivat ja saavat tehdä Suomessa? Asianajaja vastaa keskeisiin kysymyksiin.
Tilapäinen suojelu jatkuu — automaattisesti
Maahanmuuttovirasto (Migri) ilmoitti tammikuussa 2026, että tilapäinen suojelu ukrainalaisille jatketaan automaattisesti 4. maaliskuuta 2027 asti. Yksittäisten henkilöiden ei tarvitse tehdä erillistä hakemusta — status uusiutuu itsestään niille, joilla se jo on.
EU:n tilapäisen suojelun direktiivin mukaan tämä tarkoittaa, että Ukrainan sodan vuoksi paenneet henkilöt ovat oikeutettuja asumaan Suomessa laillisesti ilman turvapaikkamenettelyä. Suojeluun oikeutettuja ovat:
- Ukrainan kansalaiset, jotka olivat Ukrainassa ennen 24.2.2022
- Henkilöt, joilla oli pitkäaikainen oleskelulupa Ukrainassa ennen sotaa
- Näiden henkilöiden perheenjäsenet
Suomen Maahanmuuttoviraston sivuilla (https://migri.fi/en/temporary-protection) on kaikki ajantasainen tieto tilapäisen suojelun ehdoista ja hakemisesta.
Mitä tilapäinen suojelu oikeuttaa tekemään?
Tilapäinen suojeluasema Suomessa antaa laajat oikeudet. Asianajajat korostavat, että monilla ukrainalaisilla ei ole täyttä ymmärrystä siitä, mihin he ovat oikeutettuja:
Oikeus asua Suomessa — Tilapäinen suojelu oikeuttaa lailliseen asumiseen Suomessa suojelun voimassaoloaikana. Asumisesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa Migrille, mutta kuntaan rekisteröityminen on suositeltavaa palvelujen saamiseksi.
Rajoittamaton oikeus tehdä töitä — Tilapäinen suojelu antaa täyden oikeuden työskennellä Suomessa kaikilla aloilla, ilman työlupaa. Työnantajille tämä tarkoittaa, että ukrainalaisen palkkaaminen ei vaadi erillisiä hallinnollisia toimenpiteitä — oleskelulupa riittää.
Oikeus koulutukseen — Lapset ovat oikeutettuja perus- ja toisen asteen koulutukseen samoin kuin suomalaiset lapset. Aikuisilla on oikeus kielen ja kotoutumisen tukipalveluihin.
Sosiaaliturva — Vuoden asumisen jälkeen tilapäistä suojelua nauttivat henkilöt voivat rekisteröityä kotikuntaan ja siirtyä kunnallisten palveluiden piiriin — terveydenhuolto, päivähoito, sosiaalipalvelut.
Miksi lähes 40 000 ukrainalaista on lähtenyt Suomesta?
Migrin tilastojen mukaan alun perin noin 90 000 ukrainalaista saapui Suomeen sodan jälkeen, mutta heistä noin 40 000 (45 %) on jo lähtenyt. Pääsyynä ovat asianajajien ja sosiaalityöntekijöiden mukaan:
1. Työllistymisvaikeudet — Suomen kielen osaamattomuus ja suomalaisten työnantajien kielitaitovaatimukset ovat suuri este. Vaikka työlupa ei ole tarpeen, käytännön työllistyminen on ollut haastavaa erityisesti ilman kielitaitoa.
2. Korkeat elinkustannukset — Yli puolet Suomesta lähteneistä ukrainalaisista on maininnut asumiskustannukset syyksi. Erityisesti pääkaupunkiseudulla vuokrahinnat ovat kansainvälisesti korkeat.
3. Maksullinen korkeakoulutus — Tammikuusta 2026 alkaen EU:n ulkopuolisille opiskelijoille on tullut lukukausimaksut Suomen korkeakouluihin. Tämä on vaikuttanut erityisesti nuoriin ukrainalaisiin, jotka olivat suunnitelleet opiskelua Suomessa.
4. Halu palata — Osa ukrainalaisista on palannut takaisin Ukrainaan, erityisesti Харкіvin (Harkovan), Дніпрon ja muiden kaupunkien asukkaat, joille kotiin palaaminen on tuntunut mahdolliselta.
Mitä ukrainalaisten tulisi nyt tehdä oikeudellisesti?
Asianajajat suosittelevat kaikkia Suomessa asuvia ukrainalaisia tekemään nämä toimenpiteet:
Kuntaan rekisteröityminen — Yli vuoden Suomessa asuneilla ukrainalaisilla on oikeus rekisteröityä kotikuntaan. Tämä on tärkeä askel, sillä se siirtää henkilön vastaanottokeskusten palveluista kunnallisten palveluiden piiriin. Rekisteröinti tehdään maistraatissa tai digi- ja väestötietovirastossa.
Oleskeluluvan tila — Vaikka tilapäinen suojelu jatkuu automaattisesti, on syytä varmistaa, että henkilötodistus tai muu asiakirja on ajan tasalla. Jos on epäselvyyksiä statuksen suhteen, Migrin neuvontapuhelin auttaa.
Pitkäaikaisen oleskeluluvan harkitseminen — Henkilöt, jotka ovat asuneet Suomessa pitkään ja aikovat jäädä, voivat selvittää mahdollisuuksia hakea pitkäaikaisen EU-asukkaan statusta. Tämä vaatii yleensä viiden vuoden laillista ja keskeytymätöntä asumista.
Työoikeudet ja sopimukset — Suomessa työskentelevien ukrainalaisten on tiedettävä oikeutensa: palkka, lomat, työterveys ja sosiaaliturva ovat samat kuin suomalaisella työntekijällä. Työsopimuksen allekirjoittamiseen kannattaa hakea neuvontaa, jos sopimuksen ehdot tuntuvat epäselviltä.
Perheenyhdistäminen — Ukrainassa jääneet perheenjäsenet voivat hakea Suomeen. Perheenyhdistämisprosessi on usein monimutkainen, ja asianajajan apu nopeuttaa menettelyä merkittävästi.
YMYL-huomautus: oikeudellinen tilanne voi muuttua
Tilapäisen suojelun jatkaminen vuoteen 2027 on vahvistettu, mutta geopoliittiset tilanteet kehittyvät. On mahdollista, että EU-päätöstä muutetaan tai täsmennetään ennen maaliskuuta 2027. Suosittelemme seuraamaan Migrin virallisia tiedotteita ja pyytämään asianajajan neuvoa ennen merkittäviä päätöksiä.
Expert Zoomin maahanmuuttolakiin erikoistuneet asianajajat voivat auttaa selkeyttämään tilapäisen suojelun ehdot, perheenyhdistämisen prosessin sekä mahdollisuudet pysyvään oleskelulupaan. Varaa aika verkossa helposti ja nopeasti.
Tämä artikkeli on informatiivinen yleiskatsaus eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Oikeudellisissa kysymyksissä käänny aina pätevän asianajajan puoleen. Tilapäistä suojelua koskevat tiedot perustuvat Migrin ja EU:n direktiiveihin tammikuussa 2026.
Miten ukrainalainen voi rakentaa tulevaisuuden Suomessa?
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu väliaikaiseksi, mutta monet ukrainalaiset ovat jo rakentaneet vahvan perustan Suomessa. Suomen kielen opiskelu, työllistyminen ja sosiaalisten verkostojen luominen ovat avain pysyvään integraatioon.
Kotoutumiskoulutus on oikeus, ei velvollisuus — mutta se kannattaa hyödyntää. TE-toimistot ja kunnat järjestävät suomen kielen kursseja ja ammatillista koulutusta, joihin ukrainalaisilla on oikeus osallistua tilapäisen suojelun perusteella. Kielen oppiminen on käytännössä tärkein yksittäinen tekijä työllistymisessä ja arjessa pärjäämisessä.
Vuonna 2026 Suomi on myös tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaansa joillain alueilla, mutta ukrainalaiset tilapäisen suojelun nojalla ovat erityisasemassa — heidän oikeutensa on turvattu EU:n direktiivissä, jota Suomi on sitoutunut noudattamaan. Yksittäisten kuntien tai viranomaisten toimenpiteet eivät voi heikentää EU-tasolla turvattuja oikeuksia.
Asianajajan apua kannattaa hakea erityisesti silloin, kun tehdään pitkäaikaisia päätöksiä: vuokrasopimuksen allekirjoittaminen, yrityksen perustaminen Suomeen tai kiinteistön ostaminen ovat tilanteita, joissa oikeudellinen neuvonta on arvokasta. Expert Zoomin kautta tavoitat asiantuntijan nopeasti — ilman byrokraattisia välikäsiä.
Tärkeintä on muistaa: oikeudet ovat olemassa, mutta niitä täytyy osata käyttää. Tilapäisen suojelun jatkaminen vuoteen 2027 antaa ukrainalaisille aikaa suunnitella — ja nyt on oikea hetki tehdä se huolellisesti ammattilaisen tuella.
