Herrasen drooniratkaisu ja yrityksesi kyberturvallisuus: mitä yhteistä niillä on?

Suomen ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen, kertoi 30. maaliskuuta 2026, että Suomi päätti tietoisesti olla ampumatta alas Suomen ilmatilaan eksyneitä ukrainalaisia droneja — koska niistä ei katsottu aiheutuvan välitöntä uhkaa siviileille tai infrastruktuurille. Lausunto herätti Suomessa laajan keskustelun: missä kulkee raja hyväksyttävän ilmatilan loukkauksen ja uhkaavan tilanteen välillä — ja mitä tämä kertoo suomalaisten yritysten omasta digitaalisesta turvallisuudesta?

Mitä tapahtui Suomen ilmatilassa?

Herranen vahvisti, että Ukrainan drooneja on lentänyt Suomen ilmatilan yli osana laajempia Euroopassa havaittuja droneliikehdintöjä. Suomen ilmavoimat seurasi tilanteen tarkasti, mutta arvioi, että alas ampuminen ei ollut tilanteen edellyttämä toimenpide. Tämä oli tietoinen ja harkittu päätös, ei välinpitämättömyyttä.

Herrasen kommentti paljastaa jotakin tärkeää: turvallisuus ei ole pelkkää reaktiota uhkaan, vaan harkitun riskinarvioinnin tulos. Sama logiikka pätee digitaalisen turvallisuuden maailmaan, jossa yritysten IT-asiantuntijat tekevät päivittäin samankaltaisia päätöksiä: mikä uhka vaatii välitöntä toimenpidettä, mikä riittää kirjata ja seurata?

Droonit ja kyberturvallisuus: samanlainen riskiympäristö

Fyysinen ja digitaalinen turvallisuus ovat lähentyneet toisiaan dramaattisesti. Nykyaikaiset dronet ovat yhä useammin kyberuhkia — ne voivat kantaa signaalintiedustelulaitteita, häiritä GPS-signaaleja tai toimia tukiasemana haittaohjelmien välittämiseen. Tämä ei ole teoreettinen uhka: Euroopassa on raportoitu useita tapauksia, joissa teollisuuslaitokset ovat kohdanneet droon-pohjaisia tiedusteluyrityksiä.

Suomalaisille yrityksille Herrasen lausunto on muistutus: nykyinen turvallisuusympäristö edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa fyysinen ja digitaalinen turvallisuus suunnitellaan yhdessä.

Mitä IT-asiantuntija voi tehdä yrityksesi suojaksi?

Pienet ja keskisuuret suomalaisyritykset aliarvioivat usein kyberturvallisuusriskinsä. Vuoden 2026 uhkaympäristössä tämä on vaarallinen virhe. Kyberrikollisten hyökkäysten määrä Pohjoismaissa on kasvanut 47 prosenttia vuodesta 2023 lähtien, ja hyökkäykset kohdistuvat yhä useammin pk-yrityksiin — ei pelkästään suuriin korporaatioihin.

Ammattitaitoinen IT-asiantuntija tai tietoturva-asiantuntija auttaa yritystäsi:

Haavoittuvuuskartoituksessa: Tietoturva-auditointi paljastaa, missä kohdissa yrityksesi digitaalinen puolustus on heikoin. Moni yritys ei tiedä, että vanhentunut ohjelmisto, heikot salasanat tai hallitsemattomat etäyhteydet ovat yleisimmät hyökkäysten sisääntulokohdat.

Tunkeutumistestaus (penetraatiotestaus): Eettinen hakkeri testaa järjestelmäsi kestävyyttä kontrolloidusti — ennen kuin oikea hyökkääjä tekee sen. Tämä on erityisen tärkeää yrityksille, jotka käsittelevät asiakkaiden henkilötietoja tai taloudellisia tietoja.

Jatkuvuussuunnitelma: Miten yrityksesi toimii, jos tietojärjestelmät lamaantuvat äkillisesti? IT-asiantuntija rakentaa varautumissuunnitelman, joka varmistaa toiminnan jatkumisen myös häiriötilanteessa.

Henkilöstön koulutus: Yli 80 prosenttia tietoturvaloukkauksista alkaa inhimillisestä virheestä — phishing-sähköpostista, virheellisestä salasanasta tai epäilyttävän linkin klikkauksesta. Säännöllinen koulutus on edullisin investointi kyberturvallisuuteen.

Suomen kansallinen kyberturvallisuusstrategia ja yritysten vastuu

Suomi kuuluu maailman kyberturvallisimpiin maihin — Kyberturvallisuuskeskuksen ja Traficomin yhteistyö on rakentanut vahvan kansallisen infrastruktuurin. Mutta tämä ei tarkoita, että yksittäisten yritysten ei tarvitse huolehtia omasta tietoturvastaan.

EU:n NIS2-direktiivi, joka tuli voimaan Suomessa vuoden 2024 lopussa, velvoittaa yhä laajemman joukon yrityksiä — myös pk-sektoria — noudattamaan tiukempia kyberturvallisuusvaatimuksia. Vaatimusten laiminlyöminen voi johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin ja vastuisiin tietomurron tapahtuessa.

Kyberturvallisuuskeskuksen sivusto tarjoaa ajantasaista tietoa uhkista ja hyvistä käytännöistä — mutta yksilöllisen tilanteen arviointi edellyttää asiantuntija-apua.

Milloin yrityksesi tarvitsee IT-asiantuntijan?

Timo Herrasen päätös — olla reagoimatta välittömästi, mutta seurata tarkasti ja olla valmis — kuvaa myös sitä, minkälaista kyberturvallisuusjohtamista menestyvät yritykset tarvitsevat. Ei panikointia, vaan systemaattista riskienhallintaa.

IT-asiantuntija tai tietoturva-konsultti on erityisen arvokas silloin, kun:

• Yrityksesi kasvaa ja digitaalinen jalanjälki laajenee
• Käsittelet asiakkaiden henkilö- tai taloudellisia tietoja
• Siirryt pilvipalveluihin tai etätyömalleihin
• Sinulla ei ole sisäistä IT-osastoa, mutta liiketoimintasi on riippuvainen tietojärjestelmistä
• Olet epävarma, täyttääkö yrityksesi NIS2-direktiivin vaatimukset

Kyberuhkaympäristö kehittyy nopeammin kuin mikään yksittäinen yritys pystyy itsenäisesti seuraamaan. Ulkoinen IT-asiantuntija tuo paitsi teknistä osaamista, myös ajantasaisen näkymän siihen, mitä uhkia tänään aktiivisesti kiertelee.

Huomio: Tämä artikkeli on informatiivinen yleisartikkeli eikä korvaa yksilöllistä tietoturva-arviointia. Konsultoi IT-asiantuntijaa yrityksesi tilanteen kartoittamiseksi.

Dronetiedustelu ja teollisuusvakoilu: konkreettinen uhka suomalaisyrityksille

Herrasen lausunto toi julkisuuteen sen, mitä turvallisuusviranomaiset ovat jo pitkään tienneet: Suomi on kansainvälisesti kiinnostava kohde paitsi sotilaallisesta myös taloudellisesta näkökulmasta. Suomalainen teknologia-, energia- ja logistiikkasektori on houkutteleva kohde teollisuusvakoilulle.

Dronetiedustelu on yksi konkreettinen tapa, jolla yritysvakoilu toimii nykyään. Ukrainan droonit ovat jo aiemminkin herättäneet kysymyksiä suomalaisten yritysten tietoturvasta — kuten Kouvolaan lentäneen droonin tapaus osoitti. Teollisuuslaitoksen tai datakeskuksen ylittävä drooni voi kartoittaa infrastruktuuria, häiritä langattomia yhteyksiä tai tallennetaan tietoliikennesignaaleita. Sama vaara pätee fyysisiin tiloihin, joiden turvallisuus on heikko.

Yritysturvallisuuden kokonaisvaltainen tarkastelu — fyysinen, digitaalinen ja henkilöstöturvallisuus yhdistettynä — on yhä tärkeämpää. IT-asiantuntija voi auttaa kartoittamaan näitä yhdistymäkohtia ja rakentamaan puolustusstrategian, joka ottaa huomioon kaikki kolme ulottuvuutta.

Käytännön toimenpiteet tänään: 5 askelta kyberturvallisuuden parantamiseksi

Jos Herrasen uutinen sai sinut miettimään oman yrityksesi turvallisuutta, tässä on viisi konkreettista toimenpidettä, jotka voit käynnistää heti:

1. Tee tietoturva-auditointi — pyydä ulkopuolinen IT-asiantuntija kartoittamaan nykyinen tilanne. Ensimmäinen auditointi paljastaa yleensä kriittiset puutteet, jotka ovat korjattavissa nopeasti.

2. Päivitä ohjelmistot ja laitteet — vanhentuneet järjestelmät ovat suurin yksittäinen haavoittuvuustekijä. Varmista, että kaikki laitteet saavat automaattiset tietoturvapäivitykset.

3. Ota käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen (MFA) — tämä yksittäinen toimenpide estää yli 99 prosenttia automaattisista verkkohyökkäyksistä.

4. Kouluta henkilöstö — järjestä phishing-simulaatio ja tietoturvakoulutus. Henkilöstö on sekä suurin haavoittuvuus että tehokkain puolustuskerros.

5. Laadi varautumissuunnitelma — dokumentoi, miten toimitaan tietomurron tai järjestelmähäiriön sattuessa. Selkeä toimintasuunnitelma vähentää paniikin ja taloudellisten vahinkojen riskiä.

Nämä toimenpiteet eivät vaadi suuria investointeja — mutta niiden tekemättä jättäminen voi tulla erittäin kalliiksi.

Timo Herrasen rauhallinen ja analyyttinen lähestymistapa uhkatilanteeseen on hyvä esimerkki siitä, miten turvallisuusjohtaminen toimii parhaimmillaan: tietopohjainen, ennakoiva ja selkeästi perusteltu. Sama asenne kannattaa ottaa myös yrityksesi kyberturvallisuuteen — ennen kuin kriisi pakottaa reagoimaan.