Sofia Virta ja TPS-kohu: mitä hallituksen jäsenen eroamisoikeudet ja vastuut tarkoittavat käytännössä?

Vihreän liiton puheenjohtaja Sofia Virta erosi jääkiekkoyhtiö TPS:n hallituksesta maaliskuussa 2026 pride-kohun seurauksena. Hän oli jakanut kolumnin, jossa kritisoi seuran pelaajan toimintaa pride-teeman käsittelyssä. Tapaus herätti laajaa julkista keskustelua – ja samalla konkreettisen juridisen kysymyksen: mitkä ovat hallituksen jäsenen oikeudet ja vastuut eroamisen yhteydessä?

Sofia Virta ja TPS: mitä tapahtui?

Sofia Virta valittiin TPS:n hallitukseen osana seuran hallintoa. Maaliskuussa 2026 hän jakoi julkisesti kolumnin, jossa kritisoitiin seuran pelaajaa Veli-Matti Savinaista pride-aiheeseen liittyvästä toiminnasta. Kohu johti Virran eroamiseen hallituksesta.

Tapaus on juridisesti kiinnostava monesta syystä: se koskee hallituksen jäsenen sananvapautta, yhtiön edun mukaista käyttäytymistä ja eroamisprosessin käytännön kysymyksiä. Nämä kysymykset ovat relevantteja kenelle tahansa, joka istuu yhtiön tai yhdistyksen hallituksessa.

Hallituksen jäsenen asema suomalaisessa yhtiöoikeudessa

Suomalainen osakeyhtiölaki (624/2006) säätelee tarkasti hallituksen jäsenten oikeuksia ja vastuita. Hallituksen jäsen ei ole työsuhteessa yhtiöön – hänet valitaan tehtävään yhtiökokouksessa, ja suhde on luottamustehtävä, ei työsopimus.

Tämä merkitsee useita tärkeitä asioita:

Eroamisoikeus: Hallituksen jäsenellä on oikeus erota tehtävästään milloin tahansa. Eroaminen tulee voimaan, kun siitä on ilmoitettu yhtiölle – tyypillisesti hallituksen puheenjohtajalle tai toimitusjohtajalle. Eroaminen ei vaadi yhtiön suostumusta eikä irtisanomisaikaa.

Vastuu ennen eroamista: Hallituksen jäsen vastaa päätöksistä, jotka on tehty hänen toimikautensa aikana. Eroaminen ei poista vastuuta ennen eroamista tehdyistä päätöksistä tai laiminlyönneistä. Tämä on tärkeää muistaa: jos hallitus on hyväksynyt päätöksen, joka myöhemmin osoittautuu vahingolliseksi, entinen jäsen voi edelleen joutua vastuuseen.

Lojaliteettivelvollisuus: Hallituksen jäsenen on toimittava yhtiön edun mukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä, että hallituksen jäsen ei saa julkisesti toimia yhtiön etuja vastaan – vaikka hänellä olisi henkilökohtaisesti erilainen näkemys. Julkinen kritiikki yhtiötä kohtaan voi olla ristiriidassa lojaliteettivelvollisuuden kanssa.

Sananvapaus vs. lojaliteettivelvollisuus

Sofia Virran tapaus nostaa esiin jännitteen kahden oikeuden välillä: sananvapauden ja hallituksen jäsenen lojaliteettivelvollisuuden.

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle sananvapauden. Mutta hallituksen jäsenenä henkilöllä on myös yhtiöoikeudellinen velvollisuus toimia yhtiön edun mukaisesti. Nämä voivat olla ristiriidassa.

Oikeuskirjallisuudessa on tunnustettu, että hallituksen jäsenen julkilausumat yhtiöön liittyvistä asioista voivat olla ongelmallisia silloin, kun ne:

• Vahingoittavat yhtiön mainetta ilman perusteltua syytä
• Paljastavat luottamuksellisia tietoja
• Ovat selvästi ristiriidassa hallituksen yhteisesti tekemien päätösten kanssa

Toisaalta hallituksen jäsenellä on myös velvollisuus ilmoittaa havainnoistaan asianmukaiselle taholle, jos hän epäilee väärinkäytöksiä. Tämä ns. ilmoittajansuoja on vahvistunut merkittävästi EU-direktiivin (2019/1937) kansallisen täytäntöönpanon myötä.

Yhdistyksen hallitus: erilaiset säännöt

TPS on rekisteröity yhdistys tai urheiluseura, ei puhdas osakeyhtiö. Yhdistyksen hallituksen jäsenten asema on säännelty yhdistyslaissa (503/1989).

Keskeisiä eroja osakeyhtiöön verrattuna:

• Yhdistyksen hallituksen jäsenen vastuu on tyypillisesti kevyempi kuin osakeyhtiön
• Eroaminen tapahtuu samoin periaattein: ilmoittamalla, ilman irtisanomisaikaa
• Yhdistyksen säännöt voivat asettaa lisävaatimuksia hallituksen jäsenen toiminnalle

Yhdistyksen hallituksen jäsen voidaan kuitenkin erottaa yhdistyksen kokouksessa, jos hänen toimintansa on selvästi vastoin yhdistyksen sääntöjä tai etuja. Eroaminen omasta aloitteesta on huomattavasti suoraviivaisempi prosessi.

Mitä pitää muistaa ennen hallituspaikan vastaanottamista?

Hallitustyöskentely on merkittävä vastuu, johon kannattaa perehtyä huolellisesti etukäteen. Asiantuntijat suosittelevat selvittämään seuraavat seikat ennen hallituspaikan vastaanottamista:

1. Vakuutussuoja: Onko yhtiöllä johdon vastuuvakuutus (D&O-vakuutus)? Tämä suojaa hallituksen jäseniä henkilökohtaiselta vastuulta monissa tilanteissa.

2. Yhtiön taloudellinen tilanne: Hallituksen jäsen voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen velkojen maksamisesta tietyissä insolvenssitilanteissa.

3. Sisäpiiriasema: Pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenet ovat sisäpiiriläisiä. Tähän liittyy tiukat kaupankäyntirajoitukset ja ilmoitusvelvollisuudet.

4. Sopimukselliset rajoitukset: Hallituspaikan hyväksyminen voi edellyttää kilpailukieltoehtoihin sitoutumista tai muita rajoituksia.

5. Aikavaatimukset: Hallitustyöskentely vaatii aikaa – kokoukset, valmistautuminen ja joskus kriisitilanteiden hoitaminen voivat olla odotettua vaativampaa.

Hallituksen jäsenen vastuu käytännössä: esimerkkejä

Suomalaisessa oikeuskäytännössä on useita tapauksia, joissa hallituksen jäsenet ovat joutuneet henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön velvoitteista. Tyypillisimmät tilanteet ovat:

Maksukyvyttömyystilanteet: Osakeyhtiölain mukaan hallitus on velvollinen tekemään konkurssihakemuksen, kun yhtiö on maksukyvytön. Jos hallitus viivyttää tätä ja yhtiö jatkaa toimintaansa tappiollisesti, hallituksen jäsenet voivat joutua vastuuseen syntyneistä lisäveloista.

Kirjanpitovelvollisuuden laiminlyönti: Hallituksen on huolehdittava, että kirjanpito on asianmukaisesti järjestetty. Kirjanpitorikkomukset voivat johtaa hallituksen jäsenten henkilökohtaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Päätökset yhtiön edun vastaisesti: Jos hallituksen päätös on selvästi vastoin yhtiön etua ja aiheuttaa vahinkoa, jäsenet voivat olla vahingonkorvausvastuussa. Tämä koskee myös tilanteita, joissa hallituksen jäsen on ollut esteellinen mutta on silti osallistunut päätökseen.

Nämä tilanteet korostavat, miksi on tärkeää ymmärtää roolinsa ennen hallituspaikan vastaanottamista – ja miksi eroaminen tilanteen muuttuessa voi olla viisas ratkaisu.

Milloin tarvitset lakimiehen apua?

Hallitustyöskentelyyn liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä asiantunteva asianajaja tai lakimies on korvaamaton apu. Erityisesti kannattaa hakea neuvoa:

• Ennen kuin hyväksyt hallituspaikan – jotta ymmärrät, mihin olet sitoutumassa ja mitä vastuita rooliin liittyy
• Jos yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa – hallituksen vastuu korostuu kriisitilanteissa, ja oikea-aikainen toiminta on keskeistä
• Jos epäilet väärinkäytöksiä – ilmoittaminen oikealla tavalla suojaa sinut vastuulta, mutta prosessi on hoidettava oikeaoppisesti
• Eroamisen yhteydessä – varmista, että prosessi hoidetaan oikein ja vastuukysymykset on selvitetty ennen virallista eroilmoitusta
• Jos saat kanteen tai korvausvaatimuksen – hae apua välittömästi, älä vastaa ilman oikeudellista neuvontaa

Osakeyhtiölain ja yhdistyslain mukaan hallituksen jäsen voidaan saattaa vastuuseen tehtäviensä laiminlyönneistä jopa kolmen vuoden ajan teosta. Tämä tarkoittaa, että vastuukysymykset eivät katoa eroamisen myötä automaattisesti.

Suomen Asianajajaliiton verkkosivuilla voi etsiä erikoistuneita asianajajia yhtiöoikeuden ja yhdistysoikeuden alalta. Oikeus.fi-palvelussa on myös tietoa maksuttomasta oikeusavusta niille, jotka eivät pysty kustantamaan yksityistä asianajajaa. Ensimmäinen konsultaatio antaa usein selkeän kuvan siitä, miten oma tilanne tulisi hoitaa.

Sofia Virran tapaus muistuttaa, että hallituspaikka ei ole vain kunnia-asia – se on oikeudellinen vastuu, joka vaatii huolellista harkintaa. Oli kyseessä sitten suuri pörssiyhtiö, urheiluseura tai pieni yhdistys, hallituksen jäsenen rooli kantaa mukanaan vastuita, jotka on syytä ymmärtää ennen sitoutumista.