Laura VirtanenSuomessa sijoitetaan enemmän kuin koskaan: mitä varainhoitaja haluaa sinun tietävän nyt
Helsingin pörssiin virtasi tammikuussa 2026 ennätysmäärä rahaa – suomalaiset yksityissijoittajat kasvattivat kaupankäyntiään 31,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Suomen Pankki vahvistaa: kotitalouksien osakesijoitusten arvo nousi kaikkien aikojen ennätykseen, 59 miljardia euroa, vuoden 2025 loppuun mennessä. Innostus tarttuu – mutta onko se perusteltua?
Miksi juuri nyt sijoitetaan niin paljon?
Kiinnostus sijoittamiseen on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti viimeisen vuoden aikana. Nordnet ylitti tammikuussa 2026 700 000 aktiivisen asiakkaan rajan – luku, joka kuulostaa hyvältä, mutta myös kertoo siitä, että markkinoille on tullut suuri joukko kokemattomia sijoittajia. Kaupankäyntimäärät kasvoivat Helsingissä kuukausitasolla peräti 36,7 prosenttia joulukuuhun 2025 verrattuna.
Mikä on kiihdyttänyt tätä kehitystä? Varainhoitajat tunnistavat useita samanaikaisia tekijöitä, jotka ovat yhdessä luoneet voimakkaan "sijoittamisen kevään":
Korkotason lasku on tehnyt perinteisistä säästötileistä vähemmän houkuttelevia. Kun pankkitilille kertyy yhä vähemmän tuottoa, moni suomalainen on alkanut etsiä parempaa vaihtoehtoa osakkeista, rahastoista ja ETF-rahastoista. Lisäksi kotitalouksien ostovoima on kohonnut inflaation hidastuttua – ja Suomen talouden ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2026 IMF:n arvioiden mukaan.
Tekoälyn noususta on syntynyt uusi sijoitusteema: teknologiayhtiöt, joilla on vahva asema tekoälyssä, ovat houkutelleet kasvavasti pääomaa. Samaan aikaan Suomen tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä luo konkreettista kysyntää cleantech- ja uusiutuvan energian osakkeille. Monet suomalaiset sijoittajat ovat löytäneet tätä kautta uusia, tarkoituksenmukaisiakin sijoituskohteita.
Mitä luvut kertovat?
Suomen Pankki julkaisi alkuvuodesta 2026 tilastouutisen, jonka luvut ovat merkittäviä: kotimaiset osakkeet tuottivat vuonna 2025 peräti 33,6 prosenttia ja ulkomaiset 10,1 prosenttia. Sijoitusrahastot saavuttivat kaikkien aikojen ennätyksensä 53,8 miljardin euron kokonaisarvolla.
OP:n päästrategisti Lippo Suominen arvioi alkuvuodesta, että suomalaisten osakkeiden tuotto-odotus vuodelle 2026 on 11,3 prosenttia – joka on kilpailukykyinen verrattuna Yhdysvaltoihin (10,2 %) tai Eurooppaan (10,6 %). Kotimaisten osakkeiden houkuttelevuutta lisää se, että Suomen ja Euroopan pörssit ovat arvostustasoiltaan selvästi Yhdysvaltoja edullisempia. Sama sijoitettu euro voi tuottaa pidemmällä aikavälillä enemmän, kun ostetaan aliarvostettuja markkinoita.
Tämä selittää osittain, miksi sijoittaminen on juuri nyt niin ajankohtainen puheenaihe.
Aloittelijoiden yleisimmät virheet – varainhoitajan näkökulma
Varainhoitajat kohtaavat työssään toistuvasti samoja sudenkuoppia. Niitä kannattaa tuntea ennen kuin astuu markkinoille:
Hajauttaminen unohtuu. Moni aloittaa sijoittamisen ostamalla yhtä tai kahta osaketta, joiden tarina kuulostaa hyvältä. Varainhoitaja rakentaa sitä vastoin salkun, jossa on useita omaisuusluokkia: kotimaisia ja ulkomaisia osakkeita, rahastoja ja mahdollisesti korkosijoituksia tai kiinteistöjä. Hajautus pienentää yksittäisen virheen vaikutusta salkun kokonaistuottoon.
Markkinan ajoitusyritykset kostautuvat. "Ostan kun hinnat laskevat" on logiikka, joka kuulostaa järkeenkäyvältä mutta on käytännössä lähes mahdotonta toteuttaa onnistuneesti. Pitkäjänteinen kuukausisäästäminen – esimerkiksi laittamalla saman summan markkinoille joka kuukausi riippumatta kursseista – pienentää ostohinnan riskiä tehokkaammin kuin yritys arvailla pohjia.
Tunteet johtavat päätöksiä. Kun kurssit laskevat, moni myy paniikissa. Kun kurssit nousevat voimakkaasti, moni ostaa pelosta jäädä paitsi (FOMO). Kumpikaan ei ole hyvä sijoitusstrategia. Varainhoitaja auttaa pitämään suunnan kurssimyrskyissä.
Verotuksen optimointi laiminlyödään. Osingoista ja myyntivoitoista maksetaan pääomatuloveroa 30 prosenttia (50 000 euron ylittävältä osalta 34 %). Osakesäästötili (OST) on tehokas työkalu lykätä veronmaksua ja hyödyntää koronkorkoilmiötä. Sijoitussuunnitelma, jossa verotus on otettu huomioon, voi lisätä pitkän ajan tuottoja merkittävästi.
Milloin kannattaa ottaa yhteys varainhoitajaan?
Varainhoitaja ei aloita heti sijoitussuosituksista – hän aloittaa kokonaistilanteen kartoituksesta. Keskeisiä kysymyksiä ovat:
Onko sinulla hätärahasto? Kolmesta kuuteen kuukauden menoja vastaava puskuri on perusedellytys sijoittamisen aloittamiselle. Ilman sitä joudut myymään sijoituksia pahimpaan aikaan, jos elämässä tulee yllättäviä menoja.
Ovatko kalliskorkoinen luotot maksettu? Pikavippi tai kulutusluotto, jossa korko on 10–20 prosentin tasolla, syö tehokkaasti sijoitustuoton. Ensin luotot pois, sitten sijoittamaan.
Mikä on sijoitushorisonttisi? Alle kolmen vuoden aikavälillä osakkeet voivat olla liian riskialtis valinta – arvo saattaa laskea juuri silloin, kun rahaa tarvitaan. Yli kymmenen vuoden tähtäimellä historiallinen tuotto puoltaa osakepainotteisuutta selvästi.
Kuinka paljon epävarmuutta sietää? Ei ole olemassa universaalisti parasta sijoitusstrategiaa. On olemassa sijoitusstrategia, joka sopii juuri sinulle. Tämän selvittäminen on varainhoitajan tärkein tehtävä.
Sijoittaminen suosion taustalla on yksi perusoivallus
Suomalaiset ovat historiallisesti suosineet pankkitalletuksia. Kulttuuri muuttuu hitaasti – mutta se muuttuu. Tilastot osoittavat, että suomalaiset ovat oppineet, että inflaatio syö ostovoiman ja pelkkä tallettaminen ei riitä varallisuuden kasvattamiseen pitkällä aikavälillä.
Sijoittaminen ei ole enää vain varakkaiden etuoikeus. Kuukausisäästäminen voidaan aloittaa pienilläkin summilla, ja suomalaisten sijoitustarjonta on nykyisin laaja ja kilpailtu. Nordnetin, Nordean, OP:n ja lukuisten muiden toimijoiden helppokäyttöiset sovellukset ovat madaltaneet kynnystä.
Silti osaamisen puute on edelleen merkittävin este. Tästä syystä yhä useampi suomalainen hakeutuu varainhoitajan tai sijoitusneuvojan puheille – joko pankin kautta tai itsenäisesti.
Expert Zoomin kautta löydät kokeneen varainhoitajan, joka auttaa rakentamaan juuri sinulle sopivan sijoitusstrategian – olipa kyse sitten sijoittamisen ensiaskeleista tai olemassa olevan salkun uudelleenarvioinnista markkinatilanteen valossa.
Lue myös: Satoshi Nakamoto paljastui? Bitcoin 72 000 dollaria – mitä suomalaisen sijoittajan pitää tiedostaa ja NATO vaatii 5 % puolustusmenoihin – miten se vaikuttaa suomalaisen sijoittajan salkkuun?
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä muodosta henkilökohtaista sijoitusneuvontaa. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä. Konsultoi ammattilaista ennen sijoituspäätöksiä.
Mitä hyviä sijoitusneuvoja voi odottaa?
Hyvä varainhoitaja tai sijoitusneuvoja ei myy tuotteita – hän rakentaa strategian. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäinen tapaaminen on useimmiten maksuttoman kartoituksen muodossa. Siinä käydään läpi tulot, menot, velat, varallisuus, perheetilanne ja tavoitteet.
Sen jälkeen neuvoja ehdottaa räätälöityä sijoitussuunnitelmaa, joka ottaa huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin tarpeet. Hän myös seuraa suunnitelman toteutumista ja tekee tarvittaessa muutoksia markkinatilanteen tai elämäntilanteen muuttuessa.
Tärkeintä on löytää neuvoja, jonka palkkiomalli on läpinäkyvä: jotkut perivät kiinteän vuosimaksun, toiset prosentuaalisen palkkion hoidettavan varallisuuden mukaan. Molemmat mallit ovat hyväksyttäviä, kunhan ne ovat etukäteen selkeitä.
