Satakunnan Kansa ja median rakennemuutos: mitä uusi irtisanomislaki 2026 tarkoittaa medialle?

Satakunnan Kansa on Satakunnan maakunnan tärkein sanomalehtimediä – mutta sen tarina kuvastaa koko suomalaisen aluemedian murrosta. Tammikuussa 2026 voimaan tullut uusi irtisanomislaki muuttaa merkittävästi kaikkien suomalaisten palkansaajien oikeuksia, media-ala mukaan lukien. Mitä muutos käytännössä tarkoittaa?

Satakunnan Kansa – aluemedian symboli

Satakunnan Kansa on perustettu vuonna 1873, ja se on yli 150 vuoden ajan ollut Porin, Rauman ja laajemman Satakunta-alueen tärkein uutisväline. Lehden lukijat seuraavat sen kautta paikallispolitiikkaa, urheilua, kulttuuria ja yritystoimintaa – asioita, joita kansalliset mediat harvoin kattavat riittävästi.

Vuonna 2024 Satakunnan Kansa yhdistettiin Länsi-Suomen kanssa ja uudeksi nimeksi tuli Satakunnan Kansa Länsi-Suomi. Tämä on osa laajempaa Sanoma-mediaryhmän rationalisointia, jossa aluelehtiä yhdistetään kustannusten säästämiseksi. Yhdistämistä edelsi jo vuonna 2023 yhteistoimintaneuvottelut, jotka johtivat 17 toimittajan irtisanomiseen.

Suomalainen mediamurros ja rakennemuutos

Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat kokeneet viimeisen vuosikymmenen aikana historiansa suurimman myllerryksen. Digitaalinen murros, mainostulojen lasku ja lukijoiden siirtyminen verkkoon ovat pakottaneet kustantajat sopeutumaan. Lehtien yhdistämiset, toimitusten pienentämiset ja jopa kokonaisten medioiden lakkauttamiset ovat olleet arkipäivää.

Toimittajaliitto on seurannut huolissaan tilanteen kehittymistä: toimittajien määrä Suomessa on laskenut huomattavasti 2010-luvulta alkaen. Pienempien aluemedioiden lakkaaminen tarkoittaa myös tiedon aukkojen kasvua – paikalliset tapahtumat, kunnanvaltuustojen päätökset ja kansalaisten arki jäävät yhä useammin uutisoimatta.

Nyt tähän yhtälöön on lisätty uusi tekijä: tammikuussa 2026 voimaan tullut irtisanomislaki.

Uusi irtisanomislaki 2026 – mikä muuttui?

Vuoden 2026 alussa Suomessa astui voimaan merkittävä työlainsäädännön muutos, joka koskee kaikkia yksityisen sektorin työnantajia. Hallituksen tavoitteena oli madaltaa palkkaamisen kynnystä erityisesti pk-yrityksille keventämällä irtisanomisehtoja.

Aiemmin: Työnantaja sai irtisanoa henkilökohtaisilla perusteilla vain, jos siihen oli "asiallinen ja painava syy" (laillinen ja painava syy).

Nyt (2026): Riittää, että irtisanomiseen on "asiallinen syy" – sana "painava" on poistunut lainsäädännöstä.

Tämä kuulostaa pieneltä muutokselta, mutta käytännössä se tarkoittaa, että työnantajan on aiempaa helpompi perustella irtisanominen. Aiemmin oikeuskäytännön mukaan vasta toistuvat tai vakavat laiminlyönnit täyttivät "painavan syyn" kynnyksen. Uuden lain myötä kynnys on matalampi.

Käytännön esimerkkejä "asiallisesta syystä" irtisanomiseen, jotka ennen olisivat voineet jäädä alle kynnyksen:

• Toistuvat myöhästelyt, vaikka ne olisivat olleet lievempiä
• Toimittajan tai mediatyöntekijän sitoutumattomuus uusiin digitaalisiin tehtäviin
• Sosiaalisen median käyttäytyminen, joka ei noudata työnantajan linjauksia
• Luottamuspula, joka ei ole yhtä vakava kuin aiemmin vaadittu

Mitä oikeuksia medialla työskentelevällä on?

Vaikka laki on tiukentunut työnantajan eduksi, työntekijälle jäävät edelleen tärkeät suojat:

Irtisanomissuoja kuuluu kaikille. Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevaa, vanhempainvapaalla olevaa tai luottamusmiehiä ilman erillisiä, korotettuja syitä. Nämä erityissuojat ovat edelleen voimassa.

Oikeus perusteluihin. Kun työntekijä sitä pyytää, työnantajan on annettava irtisanomiselle kirjalliset perusteet. Tämä on tärkeä oikeus – se auttaa arvioimaan, onko irtisanominen lainmukainen vai riitauttamisen arvoinen.

Kuulemisvelvollisuus. Ennen irtisanomista työnantajan on kuultava työntekijää. Tämä tarkoittaa, että saat mahdollisuuden selittää oman kantasi ennen lopullista päätöstä.

Takaisinottovelvollisuus. Jos työnantaja rekrytoi uuden henkilön samaan tai vastaavaan tehtävään yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisesta, hänellä on velvollisuus tarjota työtä ensin irtisanotulle.

Miten uusi laki vaikuttaa työnantajan käytäntöihin mediayhtiöissä?

Suomessa media-ala on yksi niistä toimialoista, joissa yritysrakenteet ovat muuttuneet eniten 2020-luvulla. Kun kustantajat yhdistävät toimintojaan tai siirtyvät täysin digitaalisiin malleihin, henkilöstömuutokset ovat väistämättömiä.

Käytännössä uusi laki voi vaikuttaa mediassa seuraavilla tavoilla:

Rekrytointihalukkuus kasvaa. Hallituksen tavoite oli helpottaa nimenomaan pk-yritysten palkkaamista. Kun työnantajan riski irtisanomistilanteessa pienenee, se voi madaltaa kynnystä palkata uusia toimittajia tai sisällöntuottajia – myös määräaikaisten tilalle pysyviä.

Sopimusehdot nousevat arvoon. Kun lainsäädännöllinen suoja tiukentuu työnantajan eduksi, työsopimuksen sisältö nousee entistä tärkeämmäksi. Työsopimukseen kirjatut koeajan ehdot, irtisanomisajat ja salassapitosopimukset voivat olla ratkaisevassa asemassa.

Työehtosopimusten rooli korostuu. Media-alalla on useita voimassa olevia työehtosopimuksia (TES), jotka voivat tarjota lisäsuojaa lain minimitason päälle. Toimittajien, mediatyöntekijöiden ja graafisen alan sopimukset sisältävät usein tiukempia irtisanomisehtoja kuin yleinen lainsäädäntö.

Onko irtisanominen lainmukainen? Milloin kannattaa konsultoida lakimiestä?

Irtisanomistilanne on aina stressaava, ja uuden lain tulkinnat ovat vielä monelta osin avoinna. Oikeuskäytäntö kehittyy 2026–2027 oikeudenkäyntien myötä. Tässä tilanteessa ammattilaisen apu voi olla ratkaisevaa.

Kannattaa hakea lakineuvontaa, jos:

• Irtisanomisperusteet tuntuvat epäselviltä tai kyseenalaisilta
• Työnantaja ei ole noudattanut kuulemismenettelyä
• Irtisanominen sattuu lähelle raskautta, sairaslomaa tai luottamustehtävää
• Työsuhde on kestänyt pitkään ja irtisanominen tuntuu yllättävältä

Suomen työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan muutos astui voimaan 1. tammikuuta 2026, ja se koskee kaikkia uusia sekä voimassa olevia työsopimuksia.

Medialla työskentelevät ovat erityisen haavoittuvia rakennemuutostilanteessa: organisaatioyhdistymiset, printtimedian supistuminen ja digitaalisen muutoksen paine luovat työnantajille perusteita sopeutumisneuvotteluille. Tietoisuus omista oikeuksista on ensimmäinen askel oman aseman suojaamisessa.

Aluemedian merkitys ei katoa – vaikka rakenteet muuttuvat

Satakunnan Kansa on hyvä esimerkki siitä, miten suomalainen aluemedia sopeutuu muuttuvaan maailmaan. Yhdistyminen Länsi-Suomen kanssa ei poistanut toimituksellista työtä – se muutti sen tapaa. Toimittajat kattavat nyt laajempaa aluetta pienemmällä henkilöstöllä, mikä asettaa paineita sekä laadulle että työsuhdeturvallisuudelle.

Paikallisjournalismin arvo on kiistaton: Kantar Forumiin tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat paikallislehtiin enemmän kuin valtakunnallisiin medioihin. Satakunnan Kansa on Satakunnassa juuri tällainen luottamusinstituutio – se raportoi kaupunginvaltuuston päätöksistä, paikallisista yrityksistä ja asukkaiden arjesta tavalla, johon kansallinen media ei pysty.

Tämä tekee aluelehtien toimitushenkilöstön tilanteesta erityisen herkän. Kun yhtiörakenteet muuttuvat ja irtisanomiskynnys madaltuu, on entistä tärkeämpää, että toimittajat ja muut mediatyöntekijät tuntevat oikeutensa.

ExpertZoomissa voit löytää kokeneen työoikeuden lakimiehen, joka auttaa sinua arvioimaan irtisanomistilannettasi tai varmistamaan, että työsopimuksesi suojaa sinua tarpeeksi uuden lain aikakaudella.

Tämä artikkeli sisältää yleistä tietoa työlainsäädännöstä. Yksittäisiin tilanteisiin suositellaan aina henkilökohtaisen asiantuntijan apua.