Roberta Metsola vieraili Suomessa: mitä EU:n päätökset tarkoittavat suomalaisten oikeuksille?

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola vieraili Suomessa 16.–17. huhtikuuta 2026 – hän tapasi eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon ja puhui Paasikivi-seurassa Helsingissä. Vierailu sai paljon huomiota suomalaisessa mediassa, ja monet suomalaiset jäivät miettimään: mitä EU-parlamentin puhemiehen Suomi-käynti oikeastaan tarkoittaa tavallisen kansalaisen kannalta? Parlamentin päätökset eivät ole kaukaista Brysselin byrokratiaa – ne vaikuttavat suoraan suomalaisten arjen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Mitä EU-parlamentti päättää, joka koskee sinua?

Euroopan parlamentti on EU:n ainoa suoraan kansanvaalin kautta valittava toimielin. Se hyväksyy EU-lainsäädännön yhdessä neuvoston kanssa, ja suomalaiset europarlamentaarikot ovat siellä Suomen ääni. Metsolan johdolla parlamentti on viime vuosina ottanut kantaa muun muassa digitaalisten palvelujen sääntelyyn, ympäristölainsäädäntöön ja kuluttajansuojaan.

Suomalaisen arjen kannalta keskeisiä EU-säädöksiä ovat:

• GDPR (tietosuoja-asetus) – määrää, miten yritysten on käsiteltävä henkilötietojasi. Suomalaisille voimaan vuonna 2018.
• AI Act (tekoälylaki) – asettaa rajat tekoälyn käytölle, mukaan lukien työnhaku-algoritmit ja luottoluokitustyökalut
• Digital Services Act – velvoittaa suuret verkkoalustat poistamaan laittoman sisällön ja vastaamaan valituksiin
• Kuluttajaoikeudet – esimerkiksi verkko-ostoksen 14 päivän palautusoikeus ja kahden vuoden tuotetakuu myös EU-maista tehdyissä ostoksissa

EU-lainsäädäntö on suoraan osa Suomen oikeutta – asetus astuu voimaan kaikissa jäsenmaissa samanaikaisesti ilman kansallista lainsäädäntöprosessia. Yrityksille tämä tarkoittaa velvoitteita, mutta kuluttajille se tarjoaa laajat oikeudet, jotka ylittävät usein kansallisen lainsäädännön tason.

Mitä Metsolan Suomi-vierailu kertoo EU:n tilanteesta?

Metsolan vierailu on merkittävä symbolinen teko geopoliittisesti herkässä tilanteessa. Suomi liittyi NATOon vuonna 2023 ja on sittemmin siirtynyt EU:n turvallisuuspolitiikan ytimeen. Metsola on korostanut, että Euroopan parlamentti tukee Ukrainaa ja vastustaa Venäjän vaikutusvaltaa – teema, joka koskee Suomea erityisen suoraan.

Parlamentissa on myös herätty vakaviin turvallisuushuoliin. Europarlamentaarikot ovat hiljattain vaatineet Metsolaa ryhtymään toimiin, jotta luottamukselliset tiedot eivät päädy Moskovaan. Tietoturva on noussut keskeiseksi teemaksi erityisesti Suomelle, joka jakaa yli 1 300 kilometrin rajan Venäjän kanssa.

Metsola tapasi myös Paasikivi-seurassa diplomaatteja ja ulkopoliittisia asiantuntijoita – kokoontuminen, joka perinteisesti käsittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa syvällisesti. Tilaisuus oli suljettu, mutta sen signaalit kantautuvat laajemmin EU:n ja Suomen väliseen suhteeseen.

Milloin suomalainen tarvitsee EU-oikeuden asiantuntijan?

EU-lainsäädäntö koskettaa yhä useampaa suomalaista kuluttajaa, yrittäjää ja työnhakijaa. Käytännön tilanteet, joissa EU-oikeuden tuntemus on tarpeen, ovat yleisempiä kuin osataan ajatella:

Kuluttajariita ulkomaisesta verkkokaupasta: Jos ostat esimerkiksi saksalaisesta tai hollantilaisesta verkkokaupasta viallisen tuotteen, EU:n kuluttajansuojasäädökset turvaavat sinua – mutta niiden soveltaminen käytännössä voi vaatia asiantuntijan apua erityisesti, kun myyjä kieltäytyy palautuksesta.

Henkilötietojen väärinkäyttö: GDPR antaa jokaiselle oikeuden pyytää tietoja, jotka yritys on sinusta tallentanut – ns. rekisteriotteen. Jos yritys kieltäytyy vastaamasta kohtuullisessa ajassa (yleensä kuukauden kuluessa) tai käyttää tietojasi luvattomasti, se on EU-oikeuden rikkomus, josta voidaan tehdä valitus tietosuojaviranomaiselle.

Työsopimuksen ehdot EU-maassa: Jos suomalainen työskentelee toisessa EU-maassa tai ulkomainen henkilö työskentelee Suomessa, sovellettava laki, sosiaaliturva ja verotus voivat olla monimutkaisempia kuin ensisilmäyksellä näyttää. Eri EU-maiden välillä sovelletaan ns. Roma I -asetusta, joka määrittää, minkä maan lakia työsopimukseen sovelletaan.

Yritystoiminta ja EU-säädökset: Pk-yrityksille AI Act ja Digital Services Act asettavat uusia velvoitteita vuodesta 2025 alkaen. Rikkomuksista voidaan määrätä jopa 7 prosentin sakko yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta – summat, joita pienyrittäjällä ei ole varaa aliarvioida.

Suomalainen asianajaja EU-oikeudessa: mitä pitää tietää?

Suomessa lakimiehet erikoistuvat eri aloihin, ja EU-oikeuden asiantuntijuus on merkittävä lisäarvo erityisesti kansainvälisissä asioissa. Euroopan unionin tuomioistuimessa Luxemburgissa käsitellään vuosittain tuhansia asioita – vuonna 2024 uusia tapauksia kirjattiin yli 1 800 kappaletta. Joissain tilanteissa kansallinen oikeusprosessi voi johtaa sinne asti, erityisesti jos kansallinen tuomioistuin on tehnyt EU-oikeuden vastaisen ratkaisun.

Hyvä asianajaja, jolla on tietämystä EU-oikeudesta, osaa kertoa:

• Kumman maan lakia sovelletaan rajat ylittävässä riidassa
• Miten GDPR-rikkomus ilmoitetaan Suomen tietosuojavaltuutetulle tai Euroopan tietosuojaneuvostolle
• Milloin EU-direktiivi pannaan täytäntöön lain nojalla ja milloin asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta ilman kansallista toimenpidettä
• Miten valittaa EU-tason päätöksestä tai tehdä kantelu komissiolle jäsenvaltion EU-oikeuden rikkomuksesta

Euroopan komissio ylläpitää Europa.eu-portaalia, jossa suomalaiset kuluttajat voivat tarkistaa oikeutensa ostoksiin, takuisiin ja tietosuojaan EU:n sisämarkkinoilla – kaikki tiedot löytyvät suomeksi.

Mitä voit tehdä jo tänään?

Metsolan vierailu muistuttaa, että EU on ennen kaikkea oikeuksien liitto – mutta oikeudet pitää osata vaatia. Konkreettiset toimet:

1. Tarkista GDPR-oikeutesi: Sinulla on oikeus pyytää itseäsi koskevat tiedot kaikilta yrityksiltä, joilla niitä on – ns. "oikeus saada pääsy tietoihin". Tietosuojavaltuutetun toimisto neuvoo maksutta ja voi käsitellä valituksesi, jos yritys ei vastaa.
2. Säilytä verkko-ostoskuitit: EU-direktiivi takaa kahden vuoden takuuoikeuden tuotteille myös ulkomaisista verkkokaupoista. Digitaalisten palvelujen takuuaika on erillinen – tarkista se ostoshetkellä.
3. Ota yhteyttä asiantuntijaan, jos epäilet EU-oikeuksiesi rikkomista tai kohtaat rajat ylittävän juridisen tilanteen. Monet asianajajat antavat ensikonsultaation kohtuullisella hinnalla, ja joissain tapauksissa oikeusavun voi saada maksutta.

EU-parlamentin puhemiehen Suomi-vierailu on hetki pysähtyä miettimään, mitä unionin jäsenyys arjessamme tarkoittaa. Suomi on ollut EU:n jäsen vuodesta 1995 – yli 30 vuoden aikana unionin lainsäädäntö on kietoutunut syvälle suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin niin kuluttajansuojan, ympäristölainsäädännön kuin finanssimarkkinoiden sääntelynkin kautta. Oikeudet ovat olemassa – niistä pitää vain osata pitää kiinni. Expert Zoomin kautta löydät kokeneen asianajajan, joka tuntee sekä suomalaisen että EU-lainsäädännön.

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä oikeudellista tietoa. Se ei korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Jos sinulla on yksittäinen oikeudellinen kysymys, ota yhteyttä asianajajaan.