Stubb Kanadassa 40 yrityksen tuella – mitä kansainvälistyvän yrityksen pitää tietää liiketoimintaoikeudesta

Presidentti Stubb matkusti Ottawaan 14.–15. huhtikuuta 2026 yli 40 suomalaisen yrityksen edustajan kanssa – suurimpiin kauppavierailuihin kuuluva delegaatio Suomen historiassa. Mitä tämä tarkoittaa kansainvälistymistä harkitsevalle yritykselle oikeudellisesti?

Historiallinen kauppavierailu Ottawaan

Suomen presidentti Alexander Stubb matkusti Ottawaan 14.–15. huhtikuuta 2026 poikkeuksellisen suuren yritysdelegaation kanssa. Mukana oli yli 40 suomalaista yritystä puolustus-, teknologia-, meri- ja kaivosteollisuudesta. Seurueeseen kuuluivat muun muassa ABB, Nokia, Wärtsilä, Metso, Patria, ICEYE ja IQM Quantum Computers. Delegaatiota johtivat ulkoministeri Elina Valtonen ja elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Presidentti tapasi pääministeri Mark Carneyn ja kenraalikuvernööri Mary Simonin. Neuvotteluissa käsiteltiin talous- ja turvallisuusyhteistyötä, transatlanttisia suhteita sekä arktisia kysymyksiä. Stubb kutsui vierailua Yle Uutisille antamassaan lausunnossa "yhdeksi vuoden tärkeimmistä". Hän myös luisteli Carneyn kanssa jäähallissa – symbolinen ele, joka kertoi kahden maan välisistä lämpimistä väleistä.

Vierailu kertoo laajemmasta ilmiöstä: suomalaiset yritykset katsovat yhä enemmän pohjoisatlanttisen kumppanin suuntaan Yhdysvaltojen epävakaan kauppapolitiikan aikakaudella. Kanada tarjoaa vakaan oikeusympäristön, yhteisiä arktisia intressejä ja kasvavia markkinoita erityisesti puolustus- ja cleantech-sektoreilla.

Mitä kansainvälistyminen oikeudellisesti tarkoittaa?

Presidentin mukana matkustaminen antaa näkyvyyttä ja kontakteja, mutta yritysjuristit muistuttavat: markkina-alueen vaihtuessa muuttuu myös sovellettava oikeus. Tämä on yksityiskohta, joka unohtuu helposti innostuksen hetkellä.

Kansainvälistyvän suomalaisen yrityksen on selvitettävä vähintään neljä oikeudellista kokonaisuutta ennen ensimmäistä sopimusta:

1. Sopimukset ja sovellettava laki. Kanadan ja Suomen välillä ei ole kahdenvälisiä kauppasopimuksia, mutta CETA – EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus – on ollut väliaikaisesti sovellettavana vuodesta 2017. CETA määrittää tullien, sijoitusten ja julkisten hankintojen pelisäännöt. Jokainen kansainvälinen sopimus on silti syytä tarkistuttaa asianajajalla: sovellettava laki ja riidanratkaisufoorumi on kirjattava selkeästi, ettei erimielisyystilanteessa jouduta yllätyksen eteen.

2. Yhtiön perustaminen ulkomaille. Kanadassa tytäryhtiö perustetaan joko provinsiaalisen tai liittovaltion lainsäädännön mukaan. Provinsiaaliset yhtiölait vaihtelevat merkittävästi – Ontarion Business Corporations Act eroaa Brittiläisen Kolumbian vastaavasta, ja Quebecissä on lisäksi kaksikielisiä vaatimuksia sopimuksille ja yhtiöasiakirjoille. Asiantuntevan asianajajan apu on tässä käytännössä välttämätön.

3. Immateriaaliomaisuuden suoja. Patentti-, tavaramerkki- ja tekijänoikeussuoja on haettava kohdemaassa erikseen. Suomessa tai EU:ssa rekisteröity patentti ei suojaa automaattisesti Kanadassa. Teknologiayritykset, kuten ICEYE tai IQM Quantum Computers, tietävät tämän hyvin – mutta pienempi kasvuyritys saattaa unohtaa sen ensimmäisen kauppavierailun innokkuudessa. IPR-suojan hankkiminen jo ennen markkinoille menoa on tärkeää, sillä jälkikäteen rekisteröiminen voi olla kallista tai jopa mahdotonta.

4. Työsuhde- ja maahanmuutto-oikeus. Ulkomaalaisten lähettäminen työskentelemään Kanadaan edellyttää oleskelulupaa tai työlupaa. Työnantajavastuut vaihtelevat provinsiaalisesti, ja esimerkiksi Quebecin työlaki eroaa merkittävästi muusta Kanadasta. Lisäksi puolustus- ja teknologia-alan yrityksille voi tulla vastaan Kanadan ja Yhdysvaltojen ITAR-säädökset (International Traffic in Arms Regulations), jotka koskevat puolustusmateriaalin vientiä ja siirtoa.

Geopoliittinen riski muuttaa sopimusjuridiikkaa

Stubbin vierailu tapahtui hetkellä, jolloin globaali kauppaympäristö on epävakaimmillaan vuosikymmeniin. Yhdysvaltojen tullipolitiikan heiluminen on pakottanut monet eurooppalaiset yritykset etsimään vaihtoehtoisia reittejä Pohjois-Amerikkaan. Kanada on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi erityisesti arktisen osaamisen, kaivannaistoiminnan ja puolustussektorin yrityksille.

Tämä geopoliittinen muutos heijastuu myös sopimuskäytäntöihin. Asianajajat suosittelevat nykyisin yhä useammin force majeure -lausekkeita, sanktiosuojia ja kauppapolitiikan muutoksia kattavia uudelleenneuvotteluehtoja kansainvälisiin sopimuksiin. Vielä muutama vuosi sitten nämä olivat erityistapauksia – nyt ne ovat standardi kaikissa merkittävissä sopimuksissa.

Suomen ulkoministeriö ja Business Finland tarjoavat neuvontaa kansainvälistymiseen, mutta oikeudellinen vastuu on aina yrityksellä itsellään. Sopimuksen allekirjoittaminen ilman asianajajan tarkistusta ulkomailla on riski, jonka moni yritys katuu vasta vuosien päästä – kun riita onkin ratkaistava Kanadan oikeudessa suomalaisen sijaan.

Verotus: kaksoiskansallisuusriski on todellinen

Yksi konkreettinen esimerkki oikeudellisesta sudenkuopasta on kansainvälinen verotus. Suomi ja Kanada ovat solmineet kahdenvälisen verosopimuksen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, mutta sen soveltaminen käytännössä vaatii asiantuntemusta.

Jos suomalainen yritys perustaa tytäryhtiön Kanadaan mutta johtaa sitä Suomesta käsin, voi syntyä tilanne, jossa Kanada katsoo yrityksen olevan verovelvollinen siellä niin sanotun kiinteän toimipaikan perusteella – vaikka virallinen toimipaikka olisikin Suomessa. Tämä niin sanottu "permanent establishment" -riski on käytännöllinen ongelma erityisesti etätyön yleistymisen myötä, kun yrityksen johtoa tai myyjiä työskentelee pidempiä jaksoja ulkomailla.

Asiantunteva vero- ja yritysasianajaja voi tunnistaa ja ehkäistä tällaiset riskit jo ennen yrityksen perustamista.

Mitä Stubbin delegaatiosta voi oppia?

Presidentin mukana olleet suuret yritykset – Nokia, Wärtsilä, ABB – ovat kansainvälistyneet vuosikymmenien aikana ja niillä on kokeneet laki- ja lakiasiantuntijatiimit. Pienempi kasvuyritys, joka saa ensimmäisen kansainvälisen kontaktinsa tällaisella vierailulla, ei pääse samalla tavalla liikkeelle ilman ulkopuolista apua.

Kauppavierailut ovat erinomaisia kontaktien luomiseen, mutta ne eivät korvaa oikeudellista due diligenceä. Ennen sopimuksen syntymistä on tärkeää selvittää ainakin:

• Kanadan markkinoiden regulatoriset vaatimukset juuri omalle toimialalle
• Vastuunrajoituslausekkeet ja vahingonkorvausoikeus kohdemaan lainsäädännön mukaan
• Immateriaalioikeuksien suoja kohdemaassa ennen markkinoille astumista
• Kaksinkertaisen verotuksen välttäminen ja kiinteän toimipaikan riskit

Asiantuntija kansainvälistymisen tukena

Kansainvälistyvä suomalainen yritys hyötyy eniten silloin, kun asianajaja tai muu oikeudellinen asiantuntija otetaan mukaan jo neuvotteluvaiheessa – ei vasta kun sopimus on jo allekirjoitettu tai riita on syntynyt. Oikeudellinen asiantuntija voi tunnistaa riskit, joita liikejuridiikan osaava mutta kansainväliseen lakiosaamiseen perehtymätön johtaja ei osaa ennakoida.

Presidentti Stubbin Kanada-vierailu osoitti, että suomalaiselle osaamiselle on kysyntää maailmalla – puolustuksessa, teknologiassa, meriteollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Oikeudellinen valmistautuminen varmistaa, että tuo osaaminen pääsee markkinoille ilman oikeudellisia yllätyksiä.

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa kansainvälisestä liiketoimintaoikeudesta. Se ei korvaa oikeudellista neuvontaa. Ennen merkittäviä sopimuksia tai yritystoiminnan perustamista ulkomaille konsultoi aina asianajajaa.

Expert Zoomin asianajajat auttavat kansainväliseen liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä – varaa aika verkossa.