Maria SilvaSuomalainen näyttelijä Petri Poikolainen on kuollut 50 vuoden iässä. Ohjaaja Teemu Nikki vahvisti tiedon. Poikolainen sai Jussi-palkinnon vuonna 2022 elokuvasta Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia — elokuva, jonka aihe kumpusi suoraan hänen omasta elämästään. Hän sairasti MS-tautia ja sen aggressiivista muotoa, joka oli vienyt häneltä näön, liikuntakyvyn ja työkyvyn vuosien kuluessa. Diagnoosi tuli vuonna 2009, pyörätuoliin hän joutui vuonna 2013.
MS-tauti – mitä se on ja miksi se jää usein tunnistamatta?
MS-tauti eli multippeliskleroosi on neurologinen autoimmuunisairaus, jossa kehon oma immuunijärjestelmä hyökkää hermosolujen myeliinipinnoitetta vastaan. Myeliini toimii kuin johdon eristemateriaali – ilman sitä hermoimpulssit kulkevat hitaasti tai epäsäännöllisesti. Tuloksena voi olla laaja kirjo oireita: näköhäiriöt, raajojen heikkous tai puutuminen, tasapainohäiriöt, väsymys, kognitiiviset muutokset ja pidätysongelmat.
MS-tautia sairastaa Suomessa noin 14 000–15 000 ihmistä. Suomi kuuluu maailman korkeimmista MS-taudin esiintyvyysmaista pohjoismaisen sijainnin ja geneettisten tekijöiden vuoksi. Tauti puhkeaa tyypillisesti 20–40 vuoden iässä ja on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.
MS-tauti esiintyy useissa eri muodoissa:
Relapsoiva-remittoiva MS (RRMS) on yleisin muoto – noin 85 prosenttia potilaista saa aluksi tämän diagnoosin. Siinä taudin aktiivisuus vaihtelee pahenemisvaiheiden ja remissiojaksojen välillä, ja hoitomahdollisuudet ovat parhaat.
Progressiivinen MS kehittyy vähitellen ilman selkeitä pahenemisvaiheita. Tähän muotoon kuuluvat sekundaarisesti progressiivinen MS (joka seuraa RRMS:ää) ja primaarisesti progressiivinen MS. Poikolaisen tautimuoto kuuluu progressiivisiin muotoihin – aggressiivinen etenevä MS on erityisen haastava hoitaa.
Kliinisesti isoloitu oireyhtymä (CIS) on ensimmäinen neurologinen oire, joka voi ennakoida MS-tautia, mutta ei vielä täytä diagnostisia kriteereitä. CIS:n varhainen tunnistaminen antaa mahdollisuuden aloittaa ennaltaehkäisevä hoito.
Miksi varhainen diagnoosi ratkaisee elämän kulun?
Petri Poikolaisen kohdalla diagnoosi tuli vuonna 2009, kun hän oli 33-vuotias. Vaikka hän eli sen jälkeen merkitykkään elämän ja teki jopa elämänsä tärkeimmän elokuvan, taudin aggressiivinen muoto johti nopeaan toimintakyvyn menetykseen.
Nykyisissä hoitolinjauksissa varhainen hoito on kriittinen. Tautia modifioivat hoidot, joita kutsutaan DMT-lääkkeiksi (Disease-Modifying Therapies), eivät paranna MS-tautia, mutta ne voivat merkittävästi hidastaa taudin etenemistä ja vähentää pahenemisvaiheiden tiheyttä ja vakavuutta. Mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä enemmän hermosoluja voidaan suojata pysyviltä vaurioilta.
Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevia hoitovaihtoehtoja ovat muun muassa beetainterferonit, glatirameeriasetaatti, natalizumabi, okrelitsumabi ja ofelimomabi – kukin eri tautimuotoihin ja aktiivisuusasteisiin sopiva. Uusia hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti, ja vuosina 2024–2026 on saatu lupaavia tuloksia erityisesti progressiivisiin muotoihin kohdistuvista tutkimuksista.
Mitkä oireet pitäisi viedä lääkärille?
MS-taudin oireet ovat moninaiset ja voivat muistuttaa monia muita sairauksia. Siksi ne jäävät usein huomioimatta tai niitä selitetään stressillä tai uupumuksella. Nämä oireet ansaitsevat lääkärissäkäynnin:
- Näön äkillinen heikkeneminen tai kaksoisnäkö, erityisesti jos se ei selity silmälääketieteellisistä syistä – tämä voi olla näköhermon tulehduksen (optikusneuriitin) merkki
- Raajojen pistely, puutuminen tai heikkous, joka kestää yli 24 tuntia ilman selvää syytä
- Tasapainohäiriöt tai koordinaatio-ongelmat, joille ei ole muuta selitystä kuin neurologinen häiriö
- Poikkeuksellinen väsymys, joka on suhteeton koettuun rasitukseen nähden ja joka ei parannu levolla
- Muistiongelmat tai hidastuminen ajattelun nopeudessa, erityisesti alle 50-vuotiailla
Yksittäinen oire ei tarkoita MS-tautia – mutta se tarkoittaa, että neurologinen arviointi on paikallaan.
Milloin neurologi on oikea askel?
Yleislääkäri on hyvä ensimmäinen kontakti, mutta MS-taudin diagnostiikka kuuluu neurologin vastuulle. Nopea lähete on perusteltua, jos:
- Oireet ovat neurologisia luonteeltaan – lihasten, hermoston tai aistitoimintojen häiriöitä
- Oireet ovat kestäneet yli 24 tuntia ilman muuta selitystä
- Henkilöllä on lähisuvussa MS-tauti tai muu autoimmuunisairaus
- Oireet ovat jo toistuneet kerran tai useammin eri ajankohtina
Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä erikoislääkäriin pääsy voi kestää useita kuukausia julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin neurologit tarjoavat usein nopeamman pääsyn, ja etäkonsultaatio on yhä useamman erikoislääkärin tarjoama vaihtoehto – erityisesti ensimmäistä arviointia varten.
MS-tauti töissä: mitä työnantajat ja potilaat tietävät liian harvoin?
Petri Poikolainen menetti työkyvyn nopeasti taudin etenemisen myötä. Suomen lainsäädäntö suojaa vakavaa sairautta sairastavia työntekijöitä useilla tavoilla, joita kaikki eivät tunne. Työnantajalla on velvollisuus järjestää kohtuullisia mukautuksia, kuten etätyömahdollisuuksia tai kevennettyä työnkuvaa, ennen kuin työsuhde voidaan purkaa terveydellisistä syistä. Sairausloman ja kuntoutustuen oikeudet on syytä selvittää heti diagnoosin varmistuttua – asiointi Kelan kanssa on monivaiheinen prosessi, jossa neuvontaa kannattaa hakea aktiivisesti.
MS-tautia sairastavalla on myös oikeus saada erikoislääkärin kirjoittama B-lausunto, joka tarvitaan Kelan vammaistukihakemukseen. Vaikeavammaisille on lisäksi tarjolla avustajapalveluita ja apuvälineitä, jotka voivat ratkaista arjen sujuvuuden.
MS-tauti ja elämänlaatu: paljon on muuttunut
MS-tauti ei ole enää sama sairaus kuin vuosikymmen sitten. Hoitomahdollisuuksien kehittyminen, varhainen puuttuminen ja parempi tuki ovat merkittävästi parantaneet monien potilaiden elämänlaatua. Yhä useampi MS-diagnoosin saanut jatkaa täysipainoista työelämää, perhettä ja harrastuksia – erityisesti jos diagnoosi tehdään varhain ja hoito aloitetaan oikea-aikaisesti.
Petri Poikolaisen elämä ja ura osoittavat molemmat puolet. Hän todisti, että sairaus ei estä merkitykkäiden asioiden tekemistä. Hän myös osoitti, kuinka armottoman nopea aggressiivinen MS voi olla.
Poikolainen muistutuksena: MS ei valitse
Petri Poikolainen ei antanut sairauden määritellä itseään kokonaan. Hän puhui avoimesti MS-taudistaan ja sen tuomista rajoituksista – ja samalla osoitti, miten elämä on mahdollista myös vakavan sairauden kanssa. Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia on Suomen elokuvahistorian merkittävimpiä teoksia juuri siksi, että se on täysin aito.
Hänen kuolemansa herättää kysymyksen, jonka jokainen voi esittää itselleen: "Onko jokin oire, jonka olen pitkään jättänyt huomiotta?"
Expert Zoom yhdistää sinut neurologeihin ja yleislääkäreihin, jotka tarjoavat etäkonsultaatioita – nopea ja matalan kynnyksen reitti ensimmäiseen arvioon ilman pitkiä odotusaikoja.
Huom: Tämä artikkeli on yleisluonteinen eikä korvaa lääketieteellistä neuvontaa. Ota yhteyttä lääkäriin, jos sinulla on huolestuneita oireita tai epäilet neurologista sairautta.
