Laura VirtanenSuomalainen somevaikuttaja ja urheilija Pernilla Böckerman, 25, teki yrityksellään Pesour Oy:llä huikean pyrähdyksen: liikevaihto nousi 257 000 euroon vuonna 2025 — edellisvuoden 175 000 eurosta. Kasvua tuli 47 prosenttia. Mutta kiinnostavinta on se, mitä luvuilla tehdään: varovainen osinkopolitiikka ja laillinen verosuunnittelu.
Mistä Pernillan kasvu kertoo?
Böckerman aloitti some-uran jo 15-vuotiaana ja perusti oman osakeyhtiön vuonna 2022. Tänä vuonna hän nauttii "Dancing with the Stars" -voittonsa jälkiviistosta tulviessaan: brändiyhteistyöt, sisältökampanjat ja podcastit tuottavat. Yrityksen tulos oli 79 000 euroa vaikka henkilöstökuluissa kului 84 000 euroa.
Tämä ei ole sattumaa. Se on esimerkki siitä, miten suomalaiset nuoret rakentavat varallisuutta 2020-luvulla — ei palkkatyön kautta vaan oman yrityksen kautta.
Varainhoidon asiantuntijat huomaavat tässä tutun kaavan: osaava yrittäjä ymmärtää varhain, että verotuksellisesti tehokkain tapa nostaa varoja yrityksestä ei ole korkea palkka vaan osinkojen hyödyntäminen.
Osinkostrategia: 15 500 euron nosto parhaasta tilivuodesta
Vaikka yritys teki parhaan tilivuotensa, Böckerman nosti osinkoja vain noin 15 500 euroa. Miksi niin vähän?
Suomen verolainsäädäntö suosii maltillista osingonjakoa listaamattomista osakeyhtiöistä. Käytännön sääntö: kun osinko on enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, 75 prosenttia siitä on verotonta pääomatuloa. Loppu 25 prosenttia verotetaan pääomatulona.
Se on merkittävästi edullisempaa kuin vastaavan summan nostaminen palkkana, jolloin mukaan tulevat ansiotuloverotus ja sosiaaliturvamaksut.
Böckermanin tapauksessa se tarkoittaa, että 15 500 euron osinnoista vain noin 3 875 euroa on verotettavaa pääomatuloa — loppuun ei makseta lainkaan tuloveroa. Seiska uutisoi asiasta maaliskuussa 2026 ja kuvaili toimintaa "täysin lailliseksi verosuunnitteluksi."
Likviditeetti ja pitkäjänteisyys ovat nuoren yrittäjän supervoima
Pesour Oy:llä on kassassa ja pankkisaatavissa yhteensä 160 000 euroa ja kertyneet voittovarat ovat jo 194 000 euroa. Yrityksellä ei ole merkittävää velkaa.
Tämä kertoo pitkäjänteisestä taloudenpidosta: rahaa ei nosteta yritysosakkailta heti kun se ilmestyy, vaan se kasvatetaan yrityksen sisällä. Osakeyhtiö toimii eräänlaisena sijoitussäilönä — voitoista voidaan myöhemmin kasvattaa liiketoimintaa tai tehdä sijoituksia yrityksen kautta.
Varainhoidon asiantuntijat korostavat, että tämä strategia on erityisen voimakas, kun yrittäjä on nuori. Mitä aikaisemmin yritysrakenteen hyödyt tunnistetaan, sitä enemmän koronkorkoa ehtii kertyä.
Viisi oppituntia Pernillan strategiasta
Böckermanin tapaus on hyvä koulukirjaesimerkki siitä, mitä suomalainen nuori yrittäjä voi tehdä fiksulla taloudenpidolla. Varainhoidon asiantuntijat tiivistävät opit viiteen kohtaan:
1. Perusta osakeyhtiö mahdollisimman varhain. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi) on helppo aloittaa, mutta osakeyhtiö on verotuksellisesti tehokkaampi, kun liikevaihto ylittää noin 30 000–40 000 euroa vuodessa.
2. Pidä palkka kohtuullisena, hyödynnä osinkoja. Korkea palkka tarkoittaa korkeaa ansiotuloveron marginaalia. Osinkoverotus on usein edullisempaa — mutta laskelmat kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa, koska raja muuttuu liiketoiminnan kasvaessa.
3. Älä nosta voittoja heti. Yrityksen sisällä kasvava pääoma kasvaa verovapaasti. Sitä voidaan käyttää laajentumiseen, sijoituksiin tai nostaa myöhemmin edullisemmin verotuksin.
4. Seuraa matemaattisen arvon kehitystä. Osakeyhtiön matemaattinen arvo (nettovarallisuus per osake) määrittää sen, kuinka paljon voidaan nostaa osinkoina edullisesti. Asiantuntija voi laskea parhaan strategian.
5. Suunnittele verot etukäteen — vuosittain. Verotukselliset ratkaisut tehdään tilikauden aikana, ei sen jälkeen. Varainhoidon ammattilainen tai tilitoimisto, jolla on varainhoidon osaamista, on kullanarvoinen neuvonantaja.
Onko 8 prosentin sääntö aina oikea valinta?
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä suomalaisessa yrittäjäkeskustelussa on, että "8 prosentin sääntö on aina paras vaihtoehto." Näin ei ole — se riippuu yrityksen matemaattisesta arvosta ja yrittäjän kokonaistilanteesta.
Matemaattinen arvo lasketaan yrityksen nettovarallisuudesta eli varoista miinus veloista. Pesour Oy:n nettovarallisuus on varsin korkea suhteessa liikevaihtoon juuri siksi, että rahaa ei ole nostettu ulos. 8 prosenttia tästä arvosta on siis absoluuttisena euromääränä jo merkittävä summa.
Kun nettovarallisuus kasvaa vuosi vuodelta — kuten Böckermanin kohdalla — myös osinkojen veroedullinen yläraja kasvaa. Tässä on pitkäjänteisen yrittäjyyden ydinlogiikka: rakenna ensin arvo yritykseen, nosta sitten.
Toisaalta on tilanteita, joissa yrittäjällä on parempia sijoituskohteita kuin oma yritys — esimerkiksi asunto-sijoittaminen tai arvopaperimarkkinat. Silloin voi olla järkevää nostaa enemmän ja sijoittaa itse. Tämä on juuri se piste, jossa varainhoidon ammattilainen tuo lisäarvoa: hän laskee, mikä vaihtoehto on kokonaistaloudellisesti parempi.
Mistä löydät asiantuntijan?
Suomessa toimii tuhansia tilitoimistoja, mutta varainhoidon strategiaan erikoistunut asiantuntija näkee kokonaiskuvan — ei vain kirjanpidon. Hän huomioi yrityksen rakenteen, sijoitussuunnitelmat, sukupolvenvaihdoksen sekä henkilökohtaisen taloustilanteen.
Verohallinnon sivuilla on kattava tieto osinkojen verotuksesta listaamattomissa yhtiöissä — suosittelemme tutustumaan laskureihin ennen päätöstentekoa.
Jos haluat oman Pernillan tapaus -analyysin — eli selvityksen siitä, mikä on sinun yrityksesi optimaalinen osinko-palkka-yhdistelmä — ExpertZoomin varainhoidon asiantuntijat auttavat. Katso myös: YLE:n eläkekone paljastaa: miksi nuoret saavat vähemmän.
Nuorten yrittäjien yleisimmät varallisuuden rakentamisen virheet
Pernillan esimerkki on inspiroiva, mutta moni nuori yrittäjä tekee matkan varrella vältettäviä virheitä. Varainhoidon asiantuntijat nostavat esiin kolme yleisintä:
Virhe 1: Kaikki rahat kotiin heti. Kun ensimmäiset isommat tulot saapuvat, houkutus nostaa kaikki on suuri. Mutta palkkana nostettu raha verotetaan korkeasti — ja se on poissa yrityksen kasvulta.
Virhe 2: Ei eroteta yrityksen ja oman talouden rahoja. Yrittäjän arki vaatii selkeät rajat: yrityksen tili on yrityksen tili. Sekoittaminen johtaa kirjanpidollisiin ongelmiin ja vaikeuttaa taloussuunnittelua.
Virhe 3: Ei suunnitella verotusta lainkaan. Suomen verojärjestelmä tarjoaa laillisia keinoja optimoida verotus, mutta ne pitää suunnitella etukäteen. Tammikuussa tehty päätös helmikuussa ei enää pelasta tammikuun verotusta.
Mihin nuori yrittäjä panostaa seuraavaksi?
Böckerman ei ole vain influencer — hän on liikenainen. Seiska raportoi maaliskuussa 2026, että hän on kiinnostunut laajentamaan liiketoimintaansa. 25-vuotiaana, yhtiön kassassa 160 000 euroa ja velaton tase — siinä on hyvä pohja tulevaisuuden investoinneille.
Varallisuuden rakentaminen ei tapahdu yhdessä yössä, mutta suomalaiset nuoret yrittäjät voivat — oikealla strategialla — rakentaa taloudellisen turvan jo 20–30-vuotiaina. Pernilla Böckerman on esimerkki siitä, että se on mahdollista ilman perintöä tai lainaa.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedottamiseksi eikä muodosta verotus- tai sijoitusneuvontaa. Henkilökohtaisissa tilanteissa suosittelemme konsultoimaan pätevää asiantuntijaa.
