Aittakummun perheeseen syntyi vauva: 6 talouspäätöstä, joita tuoreet vanhemmat unohtavat

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kertoi toukokuun alussa 2026 perheeseensä syntyneestä poikavauvasta. Suomenmaa.fi-lehden mukaan Aittakumpu kuvaili tilannetta sanoin "kiitollisena elämän lahjasta". Uutinen on iloinen, mutta se nostaa esiin kysymyksen, jota tuoreet vanhemmat eivät usein ehdi pohtia ensimmäisten viikkojen aikana: miten perheen taloudellinen suunnittelu pitäisi päivittää, kun lapsi syntyy? Varainhoitajat muistuttavat, että ensimmäinen vuosi on ratkaiseva talouden pitkäaikaisten valintojen kannalta.

Testamentti ja edunvalvontavaltuutus: ensimmäiset päivitykset

Suomessa noin 60 prosentilla aikuisista ei ole testamenttia, ja vielä harvempi on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen. Lapsen syntymä muuttaa tilanteen radikaalisti. Ilman testamenttia alaikäisen lapsen vanhempien kuollessa lapsen omaisuus siirtyy automaattisesti tämän hoidon järjestäneelle holhoojalle, ja maistraatti valvoo varojen käyttöä.

Varainhoitajat suosittelevat, että vanhemmat tekevät ensimmäisen vuoden aikana ainakin kaksi asiakirjaa. Ensimmäinen on testamentti, jossa määritellään lapsen toissijaiset huoltajat ja omaisuuden hallinta esimerkiksi sukulaisen tai testamentin toimeenpanijan kautta, kunnes lapsi täyttää 18 tai 25 vuotta. Toinen on edunvalvontavaltuutus, jolla varmistetaan, että puolison tai muun luotetun henkilön mahdollisuus hoitaa perheen taloutta säilyy, vaikka toinen vanhemmista tulisi äkillisesti kykenemättömäksi.

Ilman näitä asiakirjoja perheen talous voi joutua maistraatin tai käräjäoikeuden valvontaan kuukausiksi tai vuodeksi. Aikuisten oman elämän jatkuvuuden lisäksi panoksena on lapsen elatuksen ja koulutuksen rahoituksen sujuvuus.

Henkivakuutus: liian moni unohtaa

Jos perheen ainoa elättäjä — tai molemmat tulonsaajat — eivät palaisi töihin, miten perhe selviäisi seuraavat 18 vuotta? Tämä on kysymys, johon henkivakuutus vastaa. Finanssialan vuonna 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 41 prosentilla lapsiperheistä on riittävän kokoinen henkivakuutus.

Riittävän kokoisena pidetään yleensä summaa, joka vastaa noin 5–10 vuoden nettopalkkaa. Esimerkiksi keskituloisella suomalaisella perheellä tämä tarkoittaa 200 000–400 000 euron vakuutusturvaa. Vakuutus tulisi ottaa molemmille vanhemmille — myös sille, joka jää kotiin lapsen kanssa, koska kotityön korvaaminen ulkopuolisella hoidolla maksaa Suomessa keskimäärin 1 800–2 400 euroa kuukaudessa.

Varainhoitajat painottavat, että henkivakuutus kannattaa ottaa nuorena ja terveenä. Aittakumpu on 47-vuotias, ja monissa yhtiöissä vakuutusten hinta nousee jyrkästi 50 ikävuoden jälkeen. Lapsen syntymä on tyypillisesti viimeinen edullinen ajankohta tehdä päätös.

Lapsenlapsen edun nimissä — sukupolvet ylittävä suunnittelu

Pekka Aittakummun isovanhemmilla on Suomen verolainsäädännön mukaan oikeus lahjoittaa lapsenlapselle 4 999 euroa kolmen vuoden välein ilman lahjaveroa. Hyödynnettynä järjestelmällisesti tämä mahdollisuus voi tuottaa lapsen aikuistumiseen mennessä noin 30 000 euron kertyneen pääoman, joka kasvaa korkoa korolle.

Käytännössä järjestely vaatii lahjakirjan ja erillisen sijoitustilin lapsen nimiin. Holhoustoimilain mukaan alaikäisen omaisuus on hoidettava holhoojan eli vanhemman valvonnassa, ja yli 15 000 euron ylittävät varat edellyttävät maistraatin ilmoitusta. Varainhoitajat osaavat suunnitella sijoitustuotteet niin, että ne pysyvät säänneltyjen rajojen sisällä mutta tuottavat pitkällä aikavälillä.

Erityisen tehokas on osakeindeksirahasto, jonka pitkän aikavälin tuotto on Suomessa ollut keskimäärin 7–8 prosenttia vuodessa. 18 vuoden sijoitusajalla 100 euron kuukausittainen säästö kasvaa noin 45 000 euron suuruiseksi pesämunaksi — riittävä summa korkeakouluopiskelujen alkuun tai ensimmäiseen asuntoon.

Verotehokas perintösuunnittelu

Lapsiperheellinen Aittakumpu kuuluu siihen ikäluokkaan, jonka omat vanhemmat ovat 70–80-vuotiaita ja jonka pitäisi alkaa suunnitella tulevia perintöjä. Suomalainen perintövero on porrastettu siten, että lapsen perimä yli 60 000 euron osuus jää 13 prosentin veron alaiseksi, ja yli 200 000 euron osuus 19 prosentin veron alaiseksi.

Etukäteissuunnittelulla veroseuraamukset voidaan minimoida lain sallimissa rajoissa. Yleisiä työkaluja ovat:

• Sukupolvien yli ulottuva lahjoitus: Lapsenlapselle voi lahjoittaa suoraan välttäen yhden sukupolven veroportaan.
• Hallintaoikeuden pidätys: Lahjoittaja säilyttää oikeuden käyttää omaisuutta elinaikansa, mutta verotettava arvo pienenee merkittävästi.
• Henkivakuutuksen edunsaajamääräys: Henkivakuutuksen 35 000 euron veroton osa puolisolle ja jokaiselle lähiomaiselle on yksi parhaista käyttämättömistä eduista.

Suomen Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan suomalaiset perheet maksavat vuosittain noin 130 miljoonaa euroa perintöveroja, jotka olisivat lainmukaisella suunnittelulla voitu välttää tai puolittaa.

Asuntolaina ja korkojen lukitseminen perhetilanteessa

Lapsen syntymä on yksi yleisimmistä syistä asunnon vaihtoon. Suomen Pankin mukaan asuntolainan keskimääräinen koko nousi vuoden 2025 lopussa 158 000 euroon. Lapsiperheellisillä luku oli huomattavasti korkeampi.

Varainhoitajat suosittelevat lapsiperheille pitkän koron lukitusta erityisesti epävakaina aikoina. Vaikka kiinteä korko on usein muutaman desimaalin korkeampi kuin vaihtuvakorkoinen 12 kuukauden euribor, kuukausibudjetin ennustettavuus on perheen kannalta arvokas. Lisäksi useat pankit tarjoavat lyhennysvapaita kuukausia perhevapaan ajaksi — ne kannattaa neuvotella ennalta, ennen kuin lainan maksuvalmius heikkenee.

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen 138 euron maksulla, kun valtuutetun on tarpeen toimia valtuuttajan puolesta. Asiakirja kannattaa siis laatia jo nyt — vahvistus haetaan vasta tarvittaessa, mutta ilman olemassa olevaa valtakirjaa puolison toimivaltuus voi viivästyä kuukausilla holhoustoimen prosessissa.

Konkreettiset askelet ensimmäisen vuoden aikana

Aittakummun kaltaisten tuoreiden vanhempien kannattaa varata aika varainhoitajan kanssa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana lapsen syntymästä. Tarkistuslistaan kuuluu:

1. Testamentti — lapsen toissijaiset huoltajat ja perinnön hallinta.
2. Edunvalvontavaltuutus — puolison oikeus toimia, jos toinen menettää toimintakykynsä.
3. Henkivakuutus — molemmille vanhemmille, riittävän kokoinen.
4. Sijoitustili lapsen nimiin — säännöllinen säästäminen indeksirahastoon.
5. Asuntolainan kuukausimaksujen arviointi — onko lyhennysvapaa tai korkojen lukitseminen järkevää?
6. Verotehokas perintösuunnittelu — keskustelu omien vanhempien kanssa lahjoitusmahdollisuuksista.

Aittakumpu valmistelee parhaillaan uutta tietokirjaa perheestä, uskosta ja Suomen kulttuurisuunnasta. Vaikka kirjan teemat ovat ideologisia, jokaisen suomalaisen lapsiperheen arkista turvaa rakennetaan käytännön taloudellisilla päätöksillä — ja parhaiten ne tehdään ammattilaisen kanssa.

Lisätietoa edunvalvontavaltuutuksesta ja testamenttia koskevasta lainsäädännöstä löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

Tämä artikkeli on yleisluonteinen katsaus perhevarallisuuden suunnitteluun. Henkilökohtaisten päätösten tueksi suosittelemme aina ottamaan yhteyttä pätevään varainhoitajaan tai veroasiantuntijaan.