Anna NieminenPääsiäinen on Suomen pyhitetyin juhlapyhä — mutta tuhansille suomalaisille se tarkoittaa myös töihin menemistä. Vuonna 2026 pääsiäinen osuu 3.–6. huhtikuuta, ja kaupan, ravintola-alan sekä terveydenhuollon työntekijöille pyhäpäivät ovat usein tavallisia työvuoroja. Mitä laki sanoo oikeuksistasi — ja milloin työnantajasi on velvollinen maksamaan 100 prosentin lisän?
Pääsiäisen pyhäpäivät 2026 ja niiden asema työlain silmissä
Vuonna 2026 pääsiäispyhät ovat: pitkäperjantai 3.4., pääsiäispäivä (sunnuntai) 5.4. ja toinen pääsiäispäivä (maanantai) 6.4. Kaikki kolme ovat virallisia juhlapyhiä, joihin sovelletaan erityisiä palkkasäännöksiä.
Suomen työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän lainsäädännön mukaan sunnuntaina, uskonnollisena juhlapyhänä, vapunpäivänä tai itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä on maksettava 100 prosentin pyhätyölisä normaalin tuntipalkan päälle. Tämä tarkoittaa käytännössä kaksinkertaista palkkaa. Lisä lasketaan kokonaistuntipalkasta, mukaan lukien mahdolliset muut lisät kuten iltalisä tai vuorolisä.
PAMin (Palvelualojen ammattiliiton) ohjeiden mukaan kaupan alalla pitkäperjantaille, pääsiäispäivälle ja toiselle pääsiäispäivälle maksettava pyhätyölisä on 100 prosenttia. Jos pyhätyö ylittää lisäksi säännöllisen työajan, kertyy myös ylityökorvaus pyhätyölisän päälle — nämä ovat kaksi erillistä oikeutta, eivät toistensa vaihtoehtoja. Käytännössä kahdeksan tunnin ylittävältä osalta pyhänä voi kertyä jopa 200–250 prosentin kokonaiskorvaus.
Voitko kieltäytyä pääsiäisvuorosta?
Useimpien alojen työehtosopimuksissa työnantajalla on oikeus työvuoroja suunnitellessaan sijoittaa ne myös pyhäpäiville. Käytännössä yksipuolinen kieltäytyminen on mahdollista vain erityisestä syystä, kuten vakavasta sairaudesta tai alle 18-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta.
Pääsiäislauantai on erityistapaus: monissa alakohtaisissa sopimuksissa vakituisille työntekijöille on oikeus saada vuosittain kaksi niin sanottua juhlapyhäaattoa vapaaksi. Pääsiäislauantai on yksi niistä. Jos työnantaja kuitenkin teettää työtä pääsiäislauantaina, on hänellä velvollisuus maksaa 100 prosentin pyhäaattolisä.
Tämä on kohta, josta syntyy eniten epäselvyyttä. Moni työntekijä ei tiedä, että pääsiäislauantain poikkeusasema on kirjattu heidän omaan työehtosopimukseensa — ja moni työnantaja laiminlyö sen, joko tietämättömyyttä tai tahallisesti.
Osa-aikaiset ja keikkatyöntekijät: onko oikeutesi sama?
Osa-aikatyöntekijöillä on periaatteessa samat oikeudet pyhäpäiväkorvauksiin kuin täysipäiväisillä. Käytännössä tilanne on monimutkaisempi, koska korvauksen laskeminen sidotaan usein työsuhteen pituuteen ja säännölliseen työaikaan.
Puutuotesektorilla esimerkiksi pääsiäisen arkipyhäkorvaukseen on oikeus vasta, jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen pyhää, kertoo Teollisuusliitto ohjeistuksessaan. Kemian alan työehtosopimuksessa taas pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä ovat arkipyhiä, joilta maksetaan kahdeksan tunnin palkka — riippumatta siitä, tekeekö työntekijä töitä vai ei.
Tällaisia alakohtaisia ehtoja on kymmeniä, ja osa-aikaiselle tai keikkatyöntekijälle ne ovat usein täysin tuntemattomia. Vuokratyöntekijällä tilanne monimutkaistuu entisestään: sovellettava työehtosopimus määräytyy käyttäjäyrityksen alan mukaan, mutta työsuhde on vuokrausyritykseen. Jos näistä ei ole selkeää kirjallista sopimusta, palkkariita on lähes väistämätön.
Työnantajan tiedonantovelvollisuus — tiesitkö tämän?
Suomen työsopimuslaki velvoittaa työnantajan antamaan työntekijälle kirjallisen selvityksen keskeisistä työsuhteen ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Tähän kuuluvat muun muassa palkkausperusteet, sovellettava työehtosopimus ja pyhäpäiväkäytännöt.
Jos pyhäpäiväkorvauksista ei ole mainintaa työsopimuksessa tai kirjallisessa selvityksessä, se ei tarkoita, ettei oikeutta ole. Se tarkoittaa, että työnantaja voi olla laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa — mikä on itsessään lainvastaista ja voi johtaa sanktioihin.
Kolme tilannetta, joissa tarvitset asianajajan apua
1. Pyhäpäivälisä on jätetty maksamatta tai sen laskentatapa on väärä. Erityisesti lyhyissä tai epäsäännöllisissä työsuhteissa työnantajat laskevat pyhätyölisän joskus väärin tai jättävät sen kokonaan pois. Jos ero on huomattava — ja kumulatiivinen usealta vuodelta — saatavien periminen voi vaatia oikeudellisia toimia. Vanhentumisaika palkkasaataville on lähtökohtaisesti viisi vuotta.
2. Sinut on irtisanottu pyhäpäivien yhteydessä. Vaikka pääsiäinen itsessään ei suojaa irtisanomiselta, irtisanomisaika ja sen aikainen palkka lasketaan myös pyhäpäivien osalta. Virheellinen irtisanomisajan palkkalaskelma, jossa pyhäpäiväkorvaukset on jätetty huomiotta, on yleinen riidanaihe työlakiasioissa.
3. Työnantaja on estänyt pyhäaaton vapaaksi ottamisen. Jos sinulle ei ole annettu pääsiäislauantaita vapaaksi eikä 100 prosentin pyhäaattolisää ole maksettu, sinulla on oikeus vaatia korvausta jälkikäteen. Tähän liittyvät riidat ratkaistaan usein suoraan neuvottelemalla, mutta joskus tarvitaan asianajajaa.
Näissä tilanteissa työ- ja sopimusoikeuteen erikoistunut asianajaja voi selvittää nopeasti, mitä sinulle kuuluu, ja tarvittaessa ryhtyä toimiin saatavien perimiseksi ennen vanhentumisajan umpeutumista.
Palkkariidan estäminen: ennakoi ajoissa
Suurin osa pääsiäiseen liittyvistä palkkariidoista olisi estettävissä yhdellä yksinkertaisella toimella: ottamalla selvää omasta työehtosopimuksesta etukäteen. Suomen lain mukaan jokaisella työnantajalla on velvollisuus noudattaa alan yleissitovaa tai normaalisti sitovaa työehtosopimusta — mutta velvollisuus tietää, mikä sopimus on voimassa, on käytännössä myös työntekijällä itsellään.
Paikallinen sopiminen on lisännyt viime vuosina joustoja monilla aloilla. Tämä tarkoittaa, että kahden saman alan työnantajan käytännöt voivat erota toisistaan huomattavasti — toinen maksaa 100 prosentin lisän pääsiäislauantaista, toinen ei. Pelkästään "muiden kokemus" tai sosiaalinen media eivät ole luotettavia lähteitä oman oikeutesi selvittämiseen.
Jos työnantajasi kieltäytyy maksamasta pyhätyökorvausta tai kiistää velvollisuutensa, tärkeintä on dokumentoida kaikki kirjallisesti: talleta työvuorolistat, palkkalaskelmat ja viestit. Asianajaja tarvitsee nämä, jos asiaa viedään eteenpäin.
Mitä tarkistaa ennen pääsiäistä 2026
Ennen kuin otat tai hyväksyt työvuoron pääsiäisenä, kannattaa käydä läpi nämä kohdat:
- Mikä on oman alasi työehtosopimus ja mitä se sanoo pääsiäisestä?
- Onko pyhätyölisä merkitty erikseen työvuorolistaan ja palkkalaskelmaan?
- Onko pääsiäislauantain vapaaoikeus kirjattu sopimukseesi tai työnantajan käytäntöihin?
- Kuinka pitkä työsuhteesi on ollut — jos alle kuukauden, tarkista erityisehdot?
- Oletko saanut kirjallisen selvityksen työsuhteen ehdoista?
Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä ammattiliittoon tai työoikeuteen perehtyneeseen asianajajaan jo ennen pääsiäistä — ei vasta sen jälkeen, kun palkkakuitti on väärä.
ExpertZoomista löydät työ- ja sopimusoikeuteen erikoistuneita asianajajia, jotka voivat tarkistaa tilanteesi nopeasti ja kertoa, mitä juuri sinulle kuuluu.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen. Se ei korvaa oikeudellista neuvontaa. Tarkista oman tilanteesi yksityiskohdat aina pätevän asianajajan kanssa.
