Joachim Blichfeldin megasopimus Tapparassa: mitä ulkomainen urheilija maksaa veroja Suomessa?

Tappara teki tammikuussa 2026 Liigan historian arvokkaimman pelaajasopimuksen – tanskalaistähti Joachim Blichfeld jatkaa Tampereella kevääseen 2028. Sopimuksen paljastunut rahallinen arvo herätti laajan julkisen keskustelun: mitä niin isosta palkkauksesta oikeasti jää käteen, ja miten Suomen verotus kohtelee ulkomaisia ammattiurheilijoita?

Blichfeld ja ennätyksellinen sopimus

Joachim Blichfeld, 28, siirtyi Tapparaan kaudeksi 2025–2026 ja onnistui välittömästi: hän keräsi 38 pelissä 49 tehopistettä (23+26) ja nousi joukkueen parhaaksi maalimieheksi neljään vuoteen. Tammikuussa 2026 seura ilmoitti jatkavansa tanskalaispelaajan sopimusta kevääseen 2028 asti.

Suomalaiset urheilumediat arvioivat sopimuksen olevan Liigan historian ylivoimaisesti arvokkain – kertaluokkaa suurempi kuin yksikään aiempi kotimainen sopimusuutinen. Blichfeld edusti Tanskaa myös talven 2026 Milano Cortina -olympialaisissa, mikä nostaa hänen kansainvälistä profiiliaan entisestään.

Megasopimukset herättävät kuitenkin aina kysymyksen: kuinka paljon summista oikeasti jää urheilijalle itselleen, kun Suomen verot on maksettu?

Ulkomainen urheilija ja Suomen verotus

Kun ulkomainen ammattiurheilija työskentelee Suomessa, hänen verotuksensa määräytyy pääosin sen mukaan, onko hän Suomessa rajoitetusti vai yleisesti verovelvollinen.

Yleinen verovelvollisuus alkaa tyypillisesti, kun henkilö asuu Suomessa yli kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti. Tällöin kaikki maailmanlaajuiset tulot verotetaan Suomessa normaalin progressiivisen ansiotuloveroasteikon mukaan. Vuonna 2026 valtion tulovero alkaa kunnallisveroineen nousta jo noin 35–45 prosentin tasolle keski- ja suurituloisilla.

Rajoitetusti verovelvollinen urheilija maksaa Suomessa lähdeveron, jonka suuruus on tyypillisesti 15–35 prosenttia riippuen tulotyypistä ja mahdollisesta verosopimuksesta. Suomella on verosopimus Tanskan kanssa, mikä voi alentaa tai jakaa verotusoikeuden maiden kesken.

Käytännössä Blichfeldin kaltainen urheilija, joka asuu ja pelaa Suomessa pitkän kauden ajan, on todennäköisesti täysin Suomen verotuksen piirissä. Tämä tarkoittaa, että vaikka bruttopalkka olisi kuinka suuri tahansa, nettoansiot jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin monissa muissa urheilumaissa.

Miksi verokysymykset ovat keskeisiä ulkomaisille urheilijoille?

Ulkomaisten huippupelaajien rekrytoinnissa verojen merkitys on valtava. Esimerkiksi Ruotsissa, Sveitsissä tai Itävallassa on urheilijalle edullisempi verotusympäristö kuin Suomessa. Tämä saattaa selittää, miksi Liigan on perinteisesti ollut vaikeampi kilpailla palkkatarjouksissa NHL:n tai muiden eurooppalaisten sarjojen kanssa.

Osa Liigan seuroista onkin kehittänyt tapoja tehdä sopimuksista houkuttelevampia myös nettopalkka huomioiden: esimerkiksi tarjoamalla bonusrakenteita, asuntoetuja tai muita käytännön järjestelyjä, joita verotus ei rasita samalla tavalla.

Asiantuntija-apua kannattaa hakea erityisesti seuraaviin tilanteisiin:

• Kaksinkertaisen verotuksen välttäminen: Verosopimusten tulkinta on monimutkaista, ja yksityishenkilö saattaa maksaa samasta tulosta veroa kahdessa maassa, jos asioita ei hoideta oikein.
• Sosiaaliturvan liittyminen: EU-maiden välinen sosiaaliturvan koordinointi voi vaikuttaa siihen, mihin maahan urheilija kuuluu sairausvakuutuksen ja eläkejärjestelmien osalta.
• Imago-oikeudet ja henkilöbrändi: Blichfeldin kaltaiset kansainväliset tähdet tekevät usein myös sponsorisopimuksia. Näiden tulojen verokohtelu voi poiketa palkkatuloista merkittävästi.

Miten ulkomainen urheilija voi suojata taloutensa?

Ammattilaisurheilija, joka siirtyy toiseen maahan pelaamaan, on aina verotuksellisesti monimutkaisessa tilanteessa. Alla konkreettiset suositukset, joita verojuristit ja taloushallinnon asiantuntijat suosittelevat:

1. Selvitä asuinstatus ennen kauden alkua. Suomen verottajan kannalta ratkaisevaa on se, missä henkilö tosiasiallisesti asuu. Verokortti ja rekisteröityminen Suomeen kannattaa tehdä oikein ja ajoissa.

2. Hyödynnä verosopimuksia. Suomi on solminut verosopimuksen yli 70 maan kanssa. Sopimukset voivat antaa oikeuden veronhyvitykseen tai -vapautukseen tilanteessa, jossa tuloa muutoin verotettaisiin useammassa maassa.

3. Pidä kirjaa ulkomaan tuloista. Jos urheilijalla on tuloja myös kotimaastaan (sponsorit, kiinteistöt, sijoitukset), nämä on ilmoitettava Suomessa normaalin veroilmoituskäytännön mukaisesti yleisen verovelvollisuuden piirissä.

4. Suunnittele sopimuksen rakenne etukäteen. Pelkkä peruspalkka ei aina ole optimaalisin rakenne. Asuntoetujen, luontoisetujen ja bonusten oikea käyttö voi vaikuttaa merkittävästi todelliseen verotaakkaan – laillisesti.

Tapparan ja Blichfeldin sopimus on osoitus siitä, että Liiga pystyy kilpailemaan kansainvälisellä tasolla – mutta se vaatii myös ammattimaisempaa talous- ja verosuunnittelua kuin koskaan aiemmin.

Verotus vs. brändiarvo: tasapaino huippu-urheilussa

Ulkomaisen pelaajan hankinnassa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä verotuksesta. Seura ja pelaaja neuvottelevat kokonaisuudesta, joka sisältää palkkarakenteen lisäksi myös asumisen, perhe-edut, vakuutukset ja erityisesti mahdollisuuden pelata kansainvälisellä tasolla – kuten olympialaisissa.

Blichfeldin kohdalla taustalla on myös laajempi brändistrateginen kysymys: miten suomalainen jääkiekkosarja voi kilpailla globaaleilla pelaaja-markkinoilla, joilla NHL-seurat tarjoavat lähes rajattomia rahamääriä? Vastauksena ovat juuri paikalliset vahvuudet: Suomen korkea elintaso, perhemyönteinen kulttuuri ja vero-optimoidut sopimukset.

Tampereella Blichfeld on saanut kokea kaupungin vilkkaan urheilukulttuurin: jääkiekkoon hurahtaneet tamperelaiset täyttävät Nokia Arenan otteluissa, ja suosikki saa kaupungissa lähes rockstarun vastaanoton.

Mitä tämä merkitsee tavalliselle ulkomaalaiselle työntekijälle Suomessa?

Vaikka kyse on huippupalkatusta urheilijasta, samat periaatteet koskevat kaikkia Suomeen töihin tulevia ulkomaalaisia. Suomen Verohallinto on julkaissut selkeät ohjeet ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden verotuksesta, jotka kattavat niin asumisstatuksen määrittelyn kuin käytännön veroilmoitusohjeet.

Oleellinen viesti on tämä: verotuksellinen asema kannattaa selvittää ennen työsuhteen alkua, ei sen jälkeen. Väärinymmärrykset voivat johtaa kalliisiin korjausvaatimuksiin myöhemmin.

Yleisiä virheitä, joita ulkomaalaiset tekevät Suomeen muuttaessa, ovat:

• Verokortin laiminlyönti: Ilman oikeaa verokorttia työnantaja pidättää palkasta automaattisesti 60 prosentin ennakonpidätyksen.
• Kotipaikan virheilmoitus: Jos henkilö on rekisteröitynyt asuvaksi Suomeen mutta maksaa veroa muussa maassa, tämä voi johtaa jälkiverotukseen molemmissa maissa.
• Bonusten ilmoittamatta jättäminen: Kaikki työsuhde-edut – kuten auto- tai asuntoedut – ovat veronalaista tuloa Suomessa.

Ammattilaisurheilua seuraavan yleisön on helppo unohtaa, että kyse on myös isosta yritystoiminnasta. Seurojen, pelaaja-agenttien ja verokonsulttien yhteistyöllä varmistetaan, että sopimukset ovat paitsi houkuttelevia myös lainmukaisia.

Jos olet ulkomaalainen tai harkitset töihin muuttamista Suomeen – tai jos olet suomalainen yritys, joka rekrytoi kansainvälistä osaamista – asiantuntija voi auttaa sinua navigoimaan Suomen verotuksen monimutkaisissa säännöissä. Tappara–KooKoo finaalisarjan pelaajabonukset osoittavat, kuinka monet taloudelliset kysymykset nousevat esiin huippu-urheilussa – samat kysymykset koskevat meitä kaikkia.

ExpertZoomissa voit löytää kokeneen lakimiehen tai verokonsultin, joka auttaa sinua ymmärtämään Suomen verolainsäädännön vaatimukset – oli kyseessä sitten urheilijaura, ulkomailta muutto tai yrityksen kansainvälinen rekrytointi.

Tämä artikkeli sisältää yleistä tietoa verotuksesta. Yksittäisiin tilanteisiin suositellaan aina henkilökohtaisen asiantuntijan apua.