Elina KoskinenMartina Aitolehti, suomalaisille tuttu tv-persoonallisuus ja hyvinvointiyrittäjä, selvitti huhtikuussa 2026 Erikoisjoukot-ohjelman raskaan valmenuksen. Aitolehden osallistuminen sotilaalliseen kestävyystestiin on herättänyt laajan keskustelun fyysisen suorituskyvyn rajoista, palautumisesta ja siitä, milloin keho kaipaa ammattilaisen ohjausta.
Erikoisjoukot – Suomen kovimmat kestävyystestit
Erikoisjoukot (Special Forces) on televisio-ohjelma, jossa julkisuuden henkilöt osallistuvat sotilaallisiin harjoituksiin ja fyysisiin testeihin, jotka on suunniteltu selvittämään sotilaiden toimintakyky ääriolosuhteissa. Ohjelma testaa kestävyyttä, voimaa, henkistä sinnikkyyttä ja ryhmätyötä.
Martina Aitolehti pärjäsi ohjelmassa hyvin, vaikka kertoi itse, että kylmän veden puuttuminen oli yllättävän raskasta. Hänen suorituksensa on inspiroinut tuhansien suomalaisten verkkokeskusteluja siitä, mitä ihmiskeho oikeasti kestää – ja mitä se vaatii palautuakseen.
Mitä äärirajoilla suorittaminen tekee keholle?
Aitolehden esimerkki tiivistää kysymyksen, jota monet kuntoilijat pohtivat: onko suorituskyvyn testaaminen terveellistä vai haitallista?
Terveysammattilaisten mukaan äärirajoilla liikkuminen on kaksijakoista. Lyhytaikaisesti rankat fyysiset haasteet kehittävät aerobista kapasiteettia, lihasvoimaa ja henkistä resilienssiä. Ne voivat myös vahvistaa immuunijärjestelmää ja parantaa unirytmiä – kun palautuminen on asianmukaista.
Pitkäaikaisesti tilanne on monimutkaisempi. Ylikuormittuminen ilman riittävää palautumista johtaa ylikuntotilaan, joka on tunnustettu lääketieteellinen tila. Oireet voivat olla harhaanjohtavia: väsymys, suorituskyvyn heikkeneminen, unihäiriöt ja toistuvat infektiot. Moni kuntoilija sekoittaa nämä "normaaliin väsymykseen" ja jatkaa harjoittelua liian kovaa.
Milloin hakeutua terveysammattilaisen vastaanotolle?
Suomessa urheilulääketiede ja fysioterapia ovat kehittyneet merkittävästi, mutta moni aktiivinen kuntoilija hakeutuu vastaanotolle liian myöhään – vasta kun jokin on selkeästi rikki.
Terveysammattilainen suosittelee hakeutumista vastaanotolle ainakin seuraavissa tilanteissa:
Rasitusvammat: Jos jokin kehon osa kipeytyy toistuvasti saman liikkeen yhteydessä, kyseessä saattaa olla alkava rasitusvamma. Varhainen fysioterapia estää tilan kroonistumisen. Suomessa yleisimpiä rasitusvammoja ovat polven eturistisidevauriot, plantaarifaskiitti ja olkapääongelmat.
Palautumisongelmat: Jos harjoittelun jälkeen palautumiseen kuluu poikkeuksellisen kauan tai suorituskyky ei palaa ennalleen lepopäivien jälkeen, taustalla voi olla hormonaalinen häiriö, anemia tai jopa sydänongelma.
Epäsäännöllinen syke tai hengenahdistus: Nämä oireet kovassa rasituksessa eivät ole normaaleja ja edellyttävät lääkärin arviointia ennen harjoittelun jatkamista.
Mielenterveys ja suorittaminen: Compulsive exercising eli pakonomainen liikunta on alidiagnosoitu ilmiö. Jos liikunta alkaa tuntua pakolta, syyllisyys vaivaa lepopäivinä tai harjoittelua sabotoidaan sosiaalisista tilanteista, psykologin tai lääkärin konsultaatio on aiheellinen.
Martina Aitolehden viesti: proteiinilisät eivät korvaa ammattiapua
Martina Aitolehti on tunnettu myös hyvinvointineuvoistaan. Aiemmin vuonna 2026 hän kertoi Seiska-lehden haastattelussa, että proteiinilisät voivat tukea lihaskasvua ja palautumista, mutta lisäsi tärkeän varauksen: "ne ovat hyödyllisiä, mutta ne eivät korvaa oikeaa ravitsemusta tai ammattimaista ohjausta."
Tämä havainto on linjassa terveydenhuollon ammattilaisten kannanottojen kanssa. Suomessa ravitsemusterapeutti tai urheilulääkäri voi räätälöidä harjoittelua ja ravitsemusta yksilöllisesti paljon tehokkaammin kuin yleinen ohje. Ohjattu harjoitteluohjelma voi myös merkittävästi vähentää loukkaantumisriskiä.
Hyrox-ilmiö ja kasvava tarve asiantuntijaohjaukselle
Martina Aitolehden lisäksi yksi huhtikuun 2026 suurimmista hakutermeistä Suomessa on Hyrox – funktionaalisen kestävyyden kilpailulaji, joka on vallannut suomalaisten kuntosalit. Hyrox yhdistää 8 kilometrin juoksun kahdeksaan toiminnalliseen harjoituspisteeseen, kuten seinänousuihin, painokivien kantoihin ja suorituksiin airBike-pyörällä.
Hyrox-valmistautuminen vaatii erityistä osaamista. Lajille tyypillisiä loukkaantumisia ovat alaselkävaivat, polviongelmat ja hartioiden rasitusvammat. Ammattivalmentaja tai fysioterapeutti, joka tuntee lajin erityispiirteet, voi auttaa merkittävästi harjoittelun optimoinnissa.
Hyvinvointi on investointi, ei kulu
Suomessa vuonna 2026 terveyden ylläpito on nousemassa prioriteettilistoilla ylöspäin. Aitokaupan kokoamien terveystrendien mukaan hyvinvointi siirtyy suorittamisesta yhteyteen – ihmisen luonnollisiin rytmeihin integroituun kokonaisvaltaiseen terveyteen. Aivoterveys, longevity ja hermoston säätely ovat vuoden 2026 suurimpia trendejä.
Tämä tarkoittaa, että asiantuntijaohjaus ei rajoitu enää sairauden hoitamiseen. Kasvava osa suomalaisista käyttää lääkäreitä, fysioterapeutteja ja ravitsemusterapeutteja ennaltaehkäisevässä mielessä – pysyäkseen terveenä ja suorituskykyisenä mahdollisimman pitkään.
Terveyden ammattilaiset Expert Zoomissa tarjoavat verkkokonsultaatioita, jotka sopivat kiireiseen arkeen. Ensikonsultaatio on nopea tapa selvittää, tarvitaanko syvempää arviota tai räätälöityä harjoitusohjelmaa.
Käytännön vinkit: kuuntele kehoasi, äläkä suorita tokkona
Ammattimainen lähestyminen fyysiseen harjoitteluun ei tarkoita vähemmän harjoittelua – se tarkoittaa älykkäämpää harjoittelua. Terveysammattilaisten suosittelemia periaatteita ovat muun muassa:
- Progressiivisuus: Lisää harjoituskuormaa korkeintaan 10 % viikossa, jotta keho ehtii sopeutua.
- Palautumisrytmi: Vähintään yksi täysi lepopäivä viikossa, mieluiten kaksi intensiivisten harjoitusjaksojen jälkeen.
- Unihygienia: Lihakset kasvavat nukkuessa, ei salilla. Alle 7 tunnin yöunet heikentävät merkittävästi palautumiskykyä.
- Kipujen tulkinta: Lihasarkuus on normaalia, terävä kipu ei. Terävä kipu harjoituksen aikana on aina syy keskeyttää ja hakeutua arvioon.
- Ravitsemuksen perusta: Proteiinilisät voivat täydentää ruokavaliota, mutta monipuolinen perusravitsemus on aina tärkeämpää. Ravitsemusterapeutti voi auttaa löytämään oikean tasapainon.
Nämä periaatteet kuulostavat yksinkertaisilta, mutta niiden soveltaminen yksilölliseen tilanteeseen – harjoitustausta, ikä, mahdolliset terveysongelmat – vaatii ammattiosaamista.
Milloin TV-inspiraatio kannattaa muuttaa oikeaksi toiminnaksi?
Martina Aitolehden kaltaiset julkisuuden henkilöt voivat innostaa ihmisiä liikkeelle. Se on arvokasta. Mutta televisio-ohjelmien kulissien takana on aina lääkäreiden, fysioterapeuttien ja ravitsemusterapeuttien muodostama tukiverkko – asioita, joita katsoja ei näe ruudulla.
Kotisohvalla istuva katsoja, joka innostuu lähtemään Hyrox-harjoitteluun tai vastaavaan äärirajojen testaamiseen, tekee viisaasti hakeutuessaan ensin ammattilaisen arvioon. Erityisesti jos on:
- Ollut pitkään poissa liikunnasta
- Yli 40-vuotias ja aloittamassa intensiivistä harjoittelua
- Toipumassa sairaudesta tai operaatiosta
- Kokenut aiemmin sydän- tai verisuoniongelmia
Harjoittelu on terveellä tavalla haastavaa – mutta se ei tarkoita, että kivuliaat oireet tai palautumisongelmat kuuluvat asiaan. Erikoisjoukot testaa inhimillisiä rajoja televisiossa, mutta arjessa viisas terveyden vaaliminen tarkoittaa myös kykyä pyytää apua ajoissa.
Tässä artikkelissa esitetty tieto on yleistä terveystietoa eikä korvaa yksilöllistä lääketieteellistä neuvontaa. Terveydellisistä oireista on aina syytä kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.
Lisätietoa liikuntavammoista ja palautumisesta: Terveyskirjasto – Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy
