Markus Vuorela lopettaa hiihdon – mitä laki sanoo, kun virkamies on myös huippu-urheilija?

Markus Vuorela lopettaa hiihdon – mitä laki sanoo, kun virkamies on myös huippu-urheilija?

Suomen maajoukkuehiihtäjä Markus Vuorela, 29, ilmoitti keväällä 2026 lopettavansa kilpahiihtoura-uransa kauden päätteeksi. Vuorela on hiihtänyt huipulla samalla, kun hän on työskennellyt rajavartijana – käytännössä täysipäiväinen virkamies ja ammattilaisurheilu rinnakkain. Miten suomalainen lainsäädäntö suhtautuu tällaiseen kaksoisuraan, ja mitä urheilijan kannattaa tietää, kun kilpaura päättyy?

Markus Vuo​rela: suomalaisen urheilun erityistapaus

Vuorela edusti Suomea hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa vuosina 2021, 2023 ja 2025. Hän voitti SM-kultaa miesten 10 km vapaan väliaikalähdössä tammikuussa 2026 Kuopion SM-hiihtojen yhteydessä – ensimmäisen uransa SM-kultamitalin. Huhtikuussa 2026 Vuorela vahvisti lopettavansa kilpahiihdon.

Syy on harvinaisen rehellinen: rajavartijan ja kilpahiihtäjän yhdistäminen käy mahdottomaksi. Vaikka Vuorela ei kuulunut Milano-Cortina 2026 talviolympialaisten hiihtomaajoukkueeseen, hän on vuosien ajan tasapainottanut kahta vaativaa roolia. Se on herättänyt julkista kiinnostusta: miten tällainen järjestely on edes mahdollista juridisesti?

Mitä suomalainen virkamieslainsäädäntö sanoo sivutoimista?

Valtion virkamieslaki (Valtion virkamieslaki 750/1994) säätelee, millä ehdoilla virkamies voi harjoittaa sivutoimea. Pääsääntö on, että sivutoimeen tarvitaan työnantajan lupa, jos se:

• vie merkittävästi työaikaa
• voi heikentää kykyä hoitaa virkavelvollisuudet
• on esteellisyyden kannalta ongelmallinen

Rajavartiolaitos on Sisäministeriön alainen viranomainen, ja sen virkamiehiä koskevat valtion virkamieslain lisäksi rajavartiolaitoksen omat säädökset. Ammattilaisurheilu ei sinänsä ole kielletty sivutoimi, mutta se edellyttää erillisen sivutoimiluvan hakemista.

Käytännössä Suomessa useat julkisen sektorin työnantajat – kuten puolustusvoimat, poliisi ja rajavartiolaitos – ovat kehittäneet urheilijaystävällisiä käytäntöjä. Suomen Olympiakomitean ja työnantajien väliset sopimukset voivat mahdollistaa kilpailemisen ilman, että virkamies menettää asemaansa.

Olympiatuki ja työnantajan rooli

Suomessa huippu-urheilijoita tuetaan useilla mekanismeilla. Olympiakomitean huippu-urheiluohjelma tarjoaa taloudellista tukea, ja monet työnantajat – myös julkiset – myöntävät erityisjärjestelyjä kansainväliseen kilpailemiseen. Tämä voi tarkoittaa palkallista tai palkatonta vapaata kilpailumatkoja varten, tai joustavia työaikajärjestelyjä harjoittelun mahdollistamiseksi.

Urheilija-työnantaja -suhteen juridiikka on kuitenkin monimutkaisempi kuin miltä se näyttää. Kun virkamies matkustaa kansainväliseen kilpailuun, hän on virallisesti pois töistä – mutta kuka vastaa matkakustannuksista ja kuka omistaa oikeuden hyödyntää urheilijaa markkinoinnissa?

Asianajaja voi auttaa selvittämään, mitä virkasuhde käytännössä sallii – ja mitä sivutoimisopimuksen tulee sisältää, jotta molemmat osapuolet ovat turvassa.

Kilpauran lopettaminen: oikeudelliset näkökulmat

Kun Vuorelan kaltainen virkamies-urheilija lopettaa kilpauransa, syntyy useita oikeudellisia kysymyksiä:

Sponsorisopimukset. Urheilijalla voi olla voimassa olevia sopimuksia varustemerkkien tai muiden sponsorien kanssa. Kilpauran päättyminen saattaa olla sopimuksen purkuperuste tai muutosehtojen laukaiseva tapahtuma. Sopimusten tarkka sisältö ratkaisee, voiko urheilija jatkaa sponsoriyhteistyötä myös uran jälkeen.

Urheilijan imago-oikeudet. Suomen lainsäädännössä urheilijan nimeen, kuvaan ja menestykseen perustuvat imago-oikeudet kuuluvat urheilijalle itselleen. Nämä oikeudet eivät automaattisesti siirry kilpauran päättyessä – mutta sopimuksissa ne on voitu luovuttaa osittain tai kokonaan. Uran lopettaminen on hyvä hetki tarkistaa kaikki voimassa olevat sopimukset.

Vakuutukset. Kilpaurheilijan tapaturmavakuutukset ovat tyypillisesti sidottuja kilpakauteen. Kun kausi päättyy ja urheilija lopettaa kilpailun, vakuutusturva muuttuu. Harjoitukset uran jälkeen voivat jäädä kattamatta, ellei erikseen huolehdita jatkuvuudesta.

Urheilijan eläkejärjestelyt. Suomessa urheilijoiden eläkejärjestely on erityinen: Urheilijan tapaturma- ja eläketurva (Urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annettu laki 276/2009) turvaa kilpaurheilijoiden eläkettä. Kun kilpaura päättyy, on tärkeää ymmärtää, mitkä oikeudet ovat kertyneet ja miten ne toteutuvat.

Mitä urheilu-uraa lopettavan suomalaisen kannattaa tehdä?

Juridisten yksityiskohtien ymmärtäminen ei ole pelkästään ammattilaisurheilijoita koskeva asia. Lähes jokainen liikunnan harrastaja, joka on kilpaillut jossain vaiheessa elämässä seura- tai maakuntatasolla, on todennäköisesti vakuutettu jonkin urheiluseuran kautta – ja vakuutusturvan muuttuminen urheilu-uran muutosvaiheessa voi koskea heitäkin.

Ammattilaisurheilijoille – erityisesti niille, joilla on työnantajan kanssa erityisjärjestelyjä kilpauran aikana – on tärkeää käydä läpi kaikki sopimukset ennen uran virallista päättämistä. Rajavartijana Vuorelan asema on mielenkiintoinen: hänellä on pysyvä virkapaikka, minkä ansiosta uran jälkeinen tilanne on huomattavasti vakaampi kuin täysipäiväisillä ammattilaisurheilijoilla, joilla ei ole muuta työtä.

Suomessa urheilijoita ja heidän työnantajiaan neuvovien asianajajien asiantuntemus kattaa sopimusoikeuden, virkamiesoikeuden sekä urheilun erityissäädökset. Expert Zoomin kautta voit löytää asianajajan, joka tuntee sekä urheilu- että virkamieshallinnon lainsäädännön.

Suomalainen kaksoisura: harvinainen mutta mahdollinen

Markus Vuorelan tapaus muistuttaa, että Suomessa on mahdollista rakentaa menestyvä kilpaurheilu-ura myös julkisen sektorin työn ohessa. Se vaatii tarkkaa sopimusten hallintaa, työnantajan yhteistyöhalukkuutta ja urheilijan omaa sitoutumista sekä työhön että urheiluun.

Rajavartio- ja poliisijohto on Suomessa usein suhtautunut myönteisesti urheilijoihin – koska kansainvälinen menestys tuo hyviä puolia myös työnantajan imagoon. Juridiselta kannalta kaksoisura on täysin mahdollinen, kun kaikki osapuolet tietävät velvollisuutensa ja oikeutensa.

Valtion virkamieslaki (750/1994) sivutoimisääntelyineen on luettavissa kokonaisuudessaan Suomen säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa finlex.fi.

Huomio: Tämä artikkeli on yleinen oikeudellinen katsaus, ei henkilökohtainen oikeudellinen neuvonta. Jokaisen tilanne on yksilöllinen – ota yhteyttä asianajajaan arvioidaksesi oman tilanteesi.

Kaksoisura ei ole pelkästään urheilukysymys – se on sopimuskysymys

Monissa tapauksissa urheilija aloittaa kaksoisuran ilman, että kaikki sopimusjuridiikka on kunnossa. Varusteyhtiöiden sponsorisopimukset saattavat sisältää kilpailukieltolausekkeita, jotka rajoittavat urheilijan toimintaa myös uran jälkeen. Työnantajan kanssa tehty sivutoimilupapäätös voi olla voimassa vain toistaiseksi tai kauden kerrallaan, ilman selkeää mekanismia uran päättymiselle.

Urheilu-uraa lopettavalle on hyötyä käydä asianajajan kanssa läpi:

• Voimassa olevat sponsorisopimukset ja niiden irtisanomisehdot
• Sivutoimiluvan status työnantajan kanssa ja sen päättymismenettely
• Imago-oikeuksien tilanne kaikissa solmituissa sopimuksissa
• Vakuutusturvan jatkuvuus uran päättymisen jälkeen
• Urheilijan eläkekertymä (laki 276/2009) ja sen hakuprosessi

Nämä asiat eivät hoidu itsestään, mutta ennakoiva juridinen tarkastus säästää vaivaa ja mahdollisia riitatilanteita myöhemmin.