Laura VirtanenNorjalainen hiihtäjä Johannes Høsflot Klæbo kirjoitti urheiluhistoriaa Milano Cortina 2026 -talviolympialaisissa keräämällä kuusi kultamitalia samoista kisoista — uran kokonaiskertymä nousi yhdeksään kultaan, mikä tekee hänestä menestyneimmän talviolympialaisten urheilijan koskaan. Suoritus on jäänyt suomalaisilta urheilun ystäviltä huomaamatta yhtä vähän kuin naapurimaan kateuden kohina.
Yhtä tärkeä, ehkä jopa tärkeämpi, on kuitenkin se mitä tapahtuu mitalin ulkopuolella. Olympics.comin mukaan Klæbosta on kasvanut monimiljoonainen brändi: oma viestintätoimisto, vahvat sponsorisopimukset, vlogit ja oma vaatemallisto. Kaikki tämä rakennettiin järjestelmällisesti urheilu-uran ohessa.
Suomalaiselle huippu-urheilijalle Klæbon menestys on tervetullut näkökulma. Suomen Olympiakomitean huippuvaiheen rahoitusarvion mukaan suomalaisen kestävyysurheilijan kokonaisansiot urakauden aikana ovat keskimäärin 40 000–80 000 euroa vuodessa, ja vain murto-osa pääsee yli kuuden numeron. Pelkkä menestys areenalla ei riitä — tarvitaan myös oikeudellisia ja taloudellisia rakenteita, jotka antavat tulojen kestää.
1. Sponsoritulot eivät ole palkkatuloja
Suomen verolainsäädännössä urheilijan tulot jaetaan tyypillisesti kahteen kategoriaan: kilpailupalkkiot ja sponsorointitulot. Verohallinto käsittelee niitä eri tavoin riippuen siitä, onko urheilija työsuhteessa seuraan, toimiiko hän yrittäjänä vai onko hän nimennyt asiamiehensä omistaman yhtiön kautta.
Klæbon kaltainen vlogaajaurheilija saa tuloja useista lähteistä samanaikaisesti: kilpailupalkkiot, varustesponsorit, mediasopimukset, omat tuotteet ja YouTube-kanavan mainostulot. Suomessa tällainen tulorakenne edellyttää selkeää sopimusarkkitehtuuria: mitä tuloja kerätään mihinkin yhtiöön, miten ne verotetaan, ja milloin urheilijan oma osakeyhtiö on perusteltu rakenne.
Varainhoitajan ensimmäinen tehtävä on auttaa erottelemaan eri tulovirrat ja tunnistamaan, milloin yritysrakenne tuo todellisia veroetuja — ja milloin se vain monimutkaistaa elämää.
2. Urheilurahasto on harvoin käytetty mutta tehokas työkalu
Verohallinnon ohjeistuksen mukaan suomalainen urheilija voi siirtää osan kilpailutuloistaan urheilurahastoon, josta varat purkautuvat uran päättymisen jälkeen yli viiden vuoden ajan. Tämä lykkää tuloverotusta ja tasaa tulovirtaa ajalle, jolloin urheilu-ura on ohi mutta uutta uraa ei vielä ole.
Vain murto-osa suomalaisista huippu-urheilijoista käyttää urheilurahastoa täysimääräisesti. Syynä ovat usein epävarmuus rakenteen säännöistä, kirjanpidolliset vaatimukset ja ohjeistuksen vaikeasti löytyvät yksityiskohdat. Varainhoitajan kanssa rakenne on kuitenkin järjestettävissä parissa tapaamisessa.
Suomalaisen yhden Klæbo-uran vastineen — esimerkiksi pitkän hiihtouran tai biatlonin huippuajan — tulot voivat olla 200 000–500 000 euroa kumulatiivisesti. Urheilurahaston käyttö tällaisessa tilanteessa voi merkitä useiden kymmenientuhansien eurojen verohyötyä koko elinkaaren aikana.
3. Brändin omistus on pitkän aikavälin valuutta
Klæbon vahvuus ei ole pelkkä menestys, vaan brändin systemaattinen rakentaminen. Olympics.comin haastatteluissa hiihtäjä on todennut, että vlogeista, oman vaatemerkin osakkuudesta ja brändin nimioikeuksista on tullut pidempi tulonlähde kuin yksittäisistä sponsorisopimuksista.
Suomessa urheilijan omat oikeudet — kuva, nimi, persoonan kaupallinen käyttö — kuuluvat lähtökohtaisesti hänelle itselleen. Käytännössä monet nuoret urheilijat kuitenkin luovuttavat näitä oikeuksia varhaisessa vaiheessa liian pitkäaikaisilla sopimuksilla. Varainhoidollisesti vaikutus voi olla mittava: 18-vuotiaana solmittu 10-vuotinen brändinhallintasopimus 500 euron kuukausimaksulla voi merkitä satojentuhansien eurojen menetettyä tuloa, jos urheilija menestyy myöhemmin.
Ennen sponsorisopimusten allekirjoittamista kannattaa kysyä varainhoitajan ja urheiluoikeuteen erikoistuneen lakimiehen yhteisarvio. Sopimuksen aikaikkuna, irtisanomisehdot ja tulojen jakautuminen ovat kohdat, joiden uudelleen neuvottelu on usein mahdollista — kunhan se tehdään ennen allekirjoitusta.
4. Kansainvälinen ura tuo verotuksen mukaan
Norjassa Klæbon tulot ovat suurelta osin Norjan verotuksen piirissä, mutta osa kilpailupalkkioista ja sponsorituloista on jaettu kahdenkertaisen verotuksen välttämissopimusten mukaan. Sama koskee suomalaista huippu-urheilijaa, joka kilpailee ulkomailla ja saa palkkioita esimerkiksi Italiasta, Norjasta tai Yhdysvalloista.
Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan urheilijan toiminnasta saadut tulot verotetaan pääsääntöisesti siinä maassa, jossa esiintyminen tapahtuu. Suomi laskee ulkomailla maksetun veron hyvitykseksi, mutta menettely edellyttää oikein täytettyjä lomakkeita ja säilytettäviä dokumentteja. Tilastojen mukaan noin joka kolmannella ulkomailla kilpailevalla suomalaisurheilijalla on jokin selvittämätön verokirja, joka ratkaistaan vasta urakauden jälkeen.
Varainhoitaja, joka tuntee kansainvälisen verotuksen, pelastaa tästä epävarmuudesta ja vapauttaa urheilijan keskittymään harjoitteluun ja kilpailuihin.
5. Uran jälkeinen elämä alkaa ensimmäisestä sponsorisopimuksesta
Urheilijan tehokas ura on yleensä 10–15 vuotta, mutta keskimääräinen elinikä Suomessa on yli 80 vuotta. Tämä tarkoittaa, että jokaisen tienestin ja sponsoritulon kohdalla on kysyttävä: miten tämä raha auttaa rahoittamaan myös ne 50 vuotta, jotka tulevat uran jälkeen?
Klæbon strategia — brändin omistus, vlogit, omat tuotteet — vastaa tähän kysymykseen pitkän aikavälin kautta. Suomalaiselle huippu-urheilijalle samat periaatteet ovat tavoiteltavissa pienemmässäkin mittakaavassa: säännöllinen sijoittaminen indeksirahastoihin, oman yhtiön rakentaminen brändituloille, asuntosijoittaminen ja eläkesäästäminen ovat työkalut, joista jokaisen huippu-urheilijan kannattaa keskustella varainhoitajan kanssa viimeistään ensimmäisen merkittävän sopimuksen yhteydessä.
Konkreettinen tarkistuslista suomalaiselle urheilijalle
Ennen seuraavan sopimuksen allekirjoittamista, kannattaa käydä läpi seuraava lista:
- Tulojen erittely: onko sinulle selvää, mikä osa tuloista on palkkaa, mikä sponsorointia ja mikä lisenssituloja?
- Yritysmuoto: onko oma osakeyhtiö perusteltu tällä hetkellä? Verohallinto edellyttää, että yhtiö tekee aitoa liiketoimintaa, ei pelkästään säilytä tuloja.
- Urheilurahasto: oletko hyödyntänyt mahdollisuuden siirtää osa kilpailupalkkioista rahastoon? Kysy varainhoitajalta tarkat ehdot.
- Brändisopimusten kesto: onko jokin sopimus pidempi kuin 3 vuotta? Pyydä asianajajaa arvioimaan irtisanomisehdot.
- Kansainvälinen verotus: pidätkö kirjaa ulkomailla maksetuista veroista? Verohallinto edellyttää dokumentaatiota Suomen verotuksessa.
- Säästö- ja sijoitussuunnitelma: onko sinulla kirjallinen suunnitelma uran jälkeisestä taloudesta?
Jos vastaus on ei vähintään kahteen kohtaan, varaa keskustelu varainhoitajan kanssa ennen seuraavaa kuukautta.
Klæbo ei ole sattumaa
Norjalaisen hiihtäjän kuusi kultaa ovat huipputulosten lopputulema, mutta hänen taloudellinen menestyksensä on huolellisesti rakennettu kokonaisuus. Suomalainen huippu-urheilija ei tarvitse kuutta kultamitalia rakentaakseen taloudellisesti kestävän uran — tarvitsee vain oikeat sopimukset, oikean rakenteen ja oikean varainhoitajan, jonka kanssa keskustella jo ensimmäisen sponsoripalkkion saapumisen yhteydessä.
Varainhoidon konsultaatio on usein investointi, joka maksaa itsensä takaisin yhdessä hyvin neuvotellussa sopimuksessa.
