Kiina-yhteistyö 2026: uudet asetukset uhkaavat suomalaisia yrityksiä – asianajaja selittää sopimusriskit

Kiina-yhteistyö 2026: uudet asetukset uhkaavat suomalaisia yrityksiä – asianajaja selittää sopimusriskit

Kiina otti huhtikuussa 2026 käyttöön kaksi uutta asetusta, jotka voivat asettaa suomalaiset yritykset välittömästi ristipaineen EU-lain ja Kiinan lain välille. Samaan aikaan Kiinassa voimaan astunut ulkomaankauppalaki muutti immateriaalioikeuksien siirtämistä koskevat säännöt. Kauppakamarin kyselytutkimuksen mukaan 27 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä on jo vähentänyt tai suunnittelee vähentävänsä Kiina-riippuvuuttaan – mutta suuri osa yrityksistä toimii yhä vajavaisin sopimuksin.

Kaksi uutta asetusta asettavat yritykset ristiriitaiseen tilanteeseen

Kiina julkaisi huhtikuussa 2026 välittömästi voimaan astuneet asetukset, joiden vaikutukset koskevat jokaista Kiinassa toimivaa tai kiinalaisten kanssa tekemisissä olevaa suomalaisyritystä.

Asetus 834 toimitusketjun turvallisuudesta (7.4.2026) antaa Kiinan viranomaisille oikeuden tutkia ja kohdistaa vastatoimia ulkomaisiin yrityksiin, jotka "keskeyttävät normaalit liiketoimet" kiinalaisten osapuolten kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos suomalainen yritys katkaisee kiinalaisen toimittajan sopimuksen noudattaakseen EU:n pakotteita tai ESG-vaatimuksia, Kiina voi pitää tätä laittomana toimintana. Asetus kieltää myös ulkomaisen lain perusteella tehdyt toimitusketjuauditoinnit Kiinassa – mikä on suorassa ristiriidassa EU:n kestävää kehitystä koskevan huolellisuusvelvoitedirektiivin (CSDDD) kanssa.

Asetus 835 ulkomaisesta ekstraterritoriaalisesta lainkäytöstä (13.4.2026) luo "haitallisten toimijoiden listan" yrityksille, jotka noudattavat länsimaisia pakotteita tai vientirajoituksia kiinalaisia vastaan. Kriminaalivastuun piiriin on nyt nimenomaisesti lisätty myös yksittäiset henkilöt, kuten toimitusjohtajat. Seuraamuksia voivat olla: maastapoistumiskiellot, omaisuuden takavarikot mukaan lukien immateriaalioikeuksien takavarikko, tuonti- ja vientikiellot ja sakot.

Yrityksen yksittäinen liiketoimintapäätös – esimerkiksi kiinalaisen toimittajan vaihtaminen EU:n pakotteiden vuoksi – voi käynnistää samanaikaisesti sekä asetuksen 834 mukaisen tutkinnan että asetuksen 835 mukaisen listauksen. Asiantuntijat kutsuvat tätä "compliance-loukuksi".

Kiina muutti immateriaalioikeuksia koskevia säännöksiä maaliskuussa 2026

Kiinassa tuli 1. maaliskuuta 2026 voimaan uudistettu ulkomaankauppalaki, joka lisää immateriaalioikeudet aktiiviseksi kauppapolitiikan välineeksi. Lakiuudistus:

• Kieltää "paketoituihin lisenssisopimuksiin" sisältyvät ehdot, joita käytetään yleisesti länsimaisessa teknologialinsenssoinnissa
• Asettaa algoritmit, datasetit ja teknisen tietotaidon (know-how) datan hallintakehyksen alle – Data Security Law, PIPL ja Cybersecurity Law – rajoittaen niiden rajat ylittäviä siirtoja
• Muuttaa immateriaalioikeudet ennen kaikkea Kiinaa suojelevaksi ja vastatoimia mahdollistavaksi välineeksi

Yhdysvaltain kauppaedustajan (USTR) vuoden 2026 erityisraportin mukaan Kiina säilyttää Priority Watch List -statuksensa. Kiina ja Hongkong vastaavat yli 87 prosentista Yhdysvaltain tullissa takavarikoitujen väärennettyjen tavaroiden arvosta. Lisäksi kiinalaiset syyttäjät käsittelivät yli 1 200 liikesalaisuuden loukkaamista koskevaa tapausta vuosina 2021–2024.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle yritykselle käytännössä?

Suomen Pankin talouden analyysi on varoittanut kauppasodan kärjistymisen olevan merkittävä riski Suomen taloudelle vuonna 2026. ETLA on puolestaan todennut, että Suomi on Pohjoismaiden Kiina-riippuvaisin maa – lähes 38 prosenttia haavoittuvista tuonnista on peräisin Kiinasta, pääasiassa sähköautojen ja energiavarastoinnin akkuteknologia.

Kauppakamarin kyselytutkimuksessa lähes 60 prosenttia suurista suomalaisyrityksistä ilmaisi huolensa Kiinan roolista maailmanpolitiikassa, ja kriittisimmin altistuneista yrityksistä 45 prosenttia on jo vähentämässä riippuvuuttaan.

Käytännön liiketoimintariskejä ovat:

Pakkosiirrot – EU-yritykset kuvaavat teknologian pakkosiirtoa "systeemiseksi ongelmaksi": kiinalaiset viranomaiset ja valtionyhtiöt painostavat ulkomaisia yrityksiä siirtämään teknologiaa markkinapääsyn vastineena. Nexperia-tapaus on varoittava esimerkki: kiinalainen omistaja siirsi brittiyrityksen resursseja Kiinaan huomaamattomasti ennen kuin viranomaistoimet käynnistyivät.

Sopimuksiin sisältyvät viat – Monet vanhat yhteistyösopimukset kiinalaisten kanssa on laadittu ennen uusia asetuksia eikä niissä ole riittäviä ehtoja immateriaalioikeuksien suojaamiseksi tai sopimuksen purkamiselle sääntelymuutosten vuoksi.

Compliance-loukku – Sama päätös voi rikkoa sekä EU:n sääntelyä (ei toimita) että Kiinan uusia asetuksia (toimii). Tähän voidaan varautua sopimuksissa ns. force majeure- tai regulatory change -lausekkeilla.

Sopimukseen kirjattavat suojalausekkeet

Kiina-asiantuntijat ja kansainvälisen sopimusoikeuden asianajajat suosittelevat, että Kiinaan liittyvissä sopimuksissa on vuonna 2026 nimenomainen kirjaus seuraavista:

Immateriaalioikeuksien omistusoikeus – Kaikki sopimuksen aikana syntyvä IP omistaa nimenomaisesti nimetty osapuoli. Epäselvyys on suurin riski: kiinalaiset tuomioistuimet ovat tulkinneet yhteiskehityssopimuksia siten, että IP on yhteistä, vaikka näin ei ole tarkoitettu.

Teknologiansiirtorajoitus – Sopimuksessa tulee erikseen mainita, mitä tietoja ja teknologiaa saa siirtää, millä ehdoilla ja kenelle. Jokainen muutos vaatii kirjallisen muutossopimuksen.

Regulatory change -lauseke – Koska sekä EU:n CSDDD-direktiivi että Kiinan uudet asetukset 834 ja 835 voivat pakottaa yrityksen muuttamaan toimintaansa, sopimuksessa on hyvä sopia etukäteen menettelystä, jos lainsäädäntömuutos estää alkuperäisten ehtojen noudattamisen.

Riidanratkaisulauseke – Monet kiinalaisiin yrityksiin liittyvät sopimukset sisältävät välimiesmenettelyä koskevan lausekkeen, mutta ne viittaavat Kiinan kansainväliseen talouskauppaan liittyvään välimiestoimikuntaan (CIETAC). Eurooppalaisille yrityksille turvallisempi vaihtoehto on Tukholman kauppakamarin välimiesoikeus (SCC) tai Yhdistyneiden kansakuntien kauppalain komission (UNCITRAL) säännöt neutraalissa maassa.

Maastapoistumiskielto – Asetuksen 835 perusteella yksittäisiä johtajia voidaan estää poistumasta Kiinasta. Sopimukseen on suositeltavaa kirjata, ettei yrityksen henkilöstöä voi velvoittaa matkustamaan Kiinaan erimielisyyden tai tutkinnan aikana.

Asianajajan apu Kiina-suhteissa

Milloin suomalaisen yrityksen kannattaa konsultoida asianajajaa Kiina-yhteistyössä?

• Ennen uuden yhteistyö- tai lisenssisopimuksen allekirjoittamista kiinalaisen osapuolen kanssa
• Kun nykyiseen sopimukseen sisältyy teknologiansiirtoa, tietoja tai algoritmeja
• Kun yritys harkitsee Kiina-toimittajan katkaisemista pakotteiden tai ESG-vaatimusten vuoksi
• Kun kiinalainen osapuoli vaatii sopimusehtoja, jotka rajoittavat auditoinnin tai tarkastuksen oikeutta
• Jos yrityksen johtohenkilö matkustaa Kiinaan ja yhteistyösuhteessa on jännitettä

Kansainväliseen kauppaoikeuteen erikoistunut asianajaja voi auttaa sekä sopimuksen laatimisessa (suojalausekkeet, immateriaalioikeuksien erillisyhtiöittäminen, riidanratkaisulausekkeet) että kriisin hallinnassa, jos yritys joutuu uusien asetusten kohteeksi.

ExpertZoomista löydät kansainväliseen liiketoimintaan ja sopimusoikeuteen erikoistuneen asianajajan, joka osaa arvioida Kiina-yhteistyösi riskit: ExpertZoomin asianajajat.

Yhteenveto

Kiina muutti pelisääntöjä perusteellisesti vuonna 2026: uudet toimitusketjua ja ekstraterritoriaalisuutta koskevat asetukset sekä uudistettu ulkomaankauppalaki luovat suomalaisille yrityksille compliance-loukun, johon on vaikea varautua ilman juridista asiantuntemusta. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että 45 prosenttia kriittisesti altistuneista suomalaisyrityksistä on jo vähentämässä Kiina-riippuvuuttaan. Sopimuksia kannattaa tarkistaa nyt – ennen kuin niihin joudutaan.

Huom: Tämä artikkeli on yleistä tiedotusta eikä korvaa henkilökohtaista juridista neuvontaa. Kansainvälisessä kauppaoikeudessa on suositeltavaa konsultoida asianajajaa.