Maria VirtanenSunnuntaina 29. maaliskuuta 2026 Suomessa siirrytään kesäaikaan: kellot siirretään eteenpäin tunnilla kello 3:sta kello 4:ksi. Yksi tunti vähemmän unta — ja tutkimusten mukaan juuri tällä hetkellä sydäninfarktin riski kasvaa merkittävästi. Lääkäri kertoo, mitä tämä tarkoittaa sinulle ja miten voit suojautua.
Miksi kellojen siirto vaikuttaa sydämeen ja terveyteen
Valtioneuvoston virallinen tiedote vahvistaa: kellot siirtyvät sunnuntaina 29. maaliskuuta 2026 aamuyöllä. Tämä ei ole pelkkä käytännön muutos — se on fysiologinen haaste, jonka vaikutukset tiedetään tarkasti.
Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että aivoinfarkteja tapahtuu 8 prosenttia enemmän kahtena päivänä kesäaikaan siirtymisen jälkeen verrattuna muuhun vuodenaikaan. Michiganin yliopiston vuonna 2016 julkaistu tutkimus osoitti, että sydämen veritulppien riski kasvaa peräti 24 prosenttia ensimmäisinä päivinä kellojen siirron jälkeen.
Syy on biologinen: ihmisellä on sisäinen kello, ns. sirkadiaaninen rytmi, joka säätelee hormonien eritystä, verenpainetta, kehon lämpötilaa ja unen syvyyttä. Kellojen siirto rikkoo tämän rytmin äkillisesti. Kortisolitasot nousevat epänormaaliin aikaan, verenpaine kohoaa ja uni pirstaloituu. Elimistöltä menee tutkimusten mukaan 5–7 päivää sopeutua muutokseen.
Ketkä ovat suurimmassa riskissä?
Kaikki eivät reagoi kellojen siirtoon samalla tavalla. Tietyt ryhmät ovat erityisen haavoittuvia, ja heillä vaikutukset voivat näkyä vielä viikkojen kuluttua muutoksesta:
Iltavirkkuiset (noin 15 % suomalaisista): Jos sinulla on luonnostaan myöhäinen uni-valverytmi, kesäaikaan siirtyminen on kuin pakkoherääminen tunti liian aikaisin joka päivä. Elimistösi voi reagoida voimakkaasti.
Henkilöt, joilla on sydän- tai verisuonisairaus: Verenpaineen kohoaminen ja lisääntynyt kortisoli ovat riskitekijöitä, jos sinulla on jo ennestään sydänsairaus, verenpainetauti tai tyypin 2 diabetes.
Vanhukset ja lapset: Heidän sirkadiaaninen rytminsä on herkempi häiriöille. Vanhukset kokevat usein univaikeuksia ja sekavuutta, lapset taas pitkittynyttä nukkumaanmenoaikaa ja ärtyisyyttä.
Vuorotyöntekijät: Jos nukkumisesi on muutenkin epäsäännöllistä, lisästressi kellojen siirrosta voi pahentaa jo olemassa olevia univaikeuksia.
Mitä lääkäri suosittelee: 5 konkreettista keinoa
Uni- ja terveysasiantuntijoiden neuvot ovat selkeitä. Tässä viisi käytännön toimenpidettä, joita voi alkaa soveltaa jo tänään:
1. Aloita sopeutuminen ennen siirtoa. Mene nukkumaan 15–20 minuuttia normaalia aikaisemmin torstaina ja perjantaina ennen siirtoa. Keho alkaa vähitellen sopeutua, eikä muutos ole enää niin äkillinen sunnuntaina.
2. Vältä kirkkaita valoja illalla. Älypuhelimen, tabletin ja television sininen valo viivästyttää melatoniinin eritystä eli uni-hormonin vapautumista. Suosi himmeitä ja keltaisia valoja tunnin ennen nukkumaanmenoa siirtymistä edeltävinä päivinä.
3. Älä nuku pitkiä päiväunia. Kiusaus ottaa pitkä päiväuni väsymyksen voittamiseksi on ymmärrettävä, mutta yli 20 minuutin päiväuni siirtää yöunen nukkumisaikaa eteenpäin ja vaikeuttaa sopeutumista.
4. Liiku ulkona aamulla. Luonnonvalo aamulla on tehokkain keino auttaa sisäistä kelloa sopeutumaan uuteen aikaan. Jopa 20–30 minuutin aamukävely ulkona voi nopeuttaa sopeutumista merkittävästi.
5. Huolehdi unihygieniasta erityisesti tällä viikolla. Säännöllinen nukkumaanmenoaika, viileä makuuhuone (16–18°C) ja alkoholin välttäminen iltaisin ovat perusteita, jotka kantavat erityisesti muutoksen aikana.
Milloin pitää hakeutua lääkäriin?
Suurin osa ihmisistä sopeutuu kellojen siirtoon viikon sisällä. Mutta joillekin muutos voi laukaista tai pahentaa oireilua, joka vaatii lääkärin arviota:
- Sydämentykytys tai epäsäännöllinen sydämenlyönti, joka kestää yli muutaman minuutin
- Päänsärky, huimaus tai pyörtyminen
- Poikkeuksellinen väsymys, joka ei helpota 7–10 päivän jälkeen
- Unen täydellinen katoaminen useaksi yöksi peräkkäin
- Mielialan voimakas lasku tai ahdistuneisuuden lisääntyminen
Jos tunnet jo ennestään sydänsairauksia tai verenpainetautia, on viisaampaa olla yhteydessä lääkäriin ennakoivasti — erityisesti jos olet iäkäs tai sinulla on useampia sydän- ja verisuoniriskin mukaisia tekijöitä.
Uni on enemmän kuin lepo — se on lääkettä
Unen merkitys terveydelle on vakiintuneen lääketieteellisen tutkimuksen ytimessä. Alle seitsemän tunnin yöuni lisää tutkimusten mukaan merkittävästi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä masennukseen. Kesäaikaan siirtyminen vie monen ihmiseltä juuri sen yhden tunnin, joka erottaa riittävän unen liian lyhyestä.
Terveystalo on todennut julkisessa artikkelissaan, että kellojen siirto on mahdollisuus tehdä unen "remontti" — tarkastella omia unitottumuksiaan ja tehdä parannuksia. Se voi tarkoittaa makuuhuoneen pimentämistä, puhelimen laittamista lataukseen yöksi muualle kuin yöpöydälle tai säännöllisemmän nukkumaanmenoajan noudattamista.
Yöuneen vaikuttavat monet tekijät, joita on helppo säätää. Kahvi ja alkoholi häiritsevät REM-unta, joka on palautumisen kannalta tärkein univaihe. Raskas ateria ennen nukkumaanmenoa estää kehoa laskeutumasta levolliseen uneen. Kova liikunta alle kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa voi viivästyttää nukahtamista, vaikka se muuten edistää unen laatua huomattavasti. Kotiliesi.fi:n uniasiantuntijat suosittelevat aloittamaan sopeutumisen jo neljä päivää etukäteen siirtämällä nukkumaanmenoaikaa 10–15 minuutilla päivässä.
Kesäajan tulevaisuus Euroopassa: edelleen avoin kysymys
EU:n parlamentti äänesti jo vuonna 2019 kellojen siirtymisen poistamisen puolesta. Prosessi on kuitenkin jumissa, koska EU:n jäsenmaat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, ottaisivatko ne pysyvän kesä- vai talviajan käyttöön. Suomessa asia on poliittisesti auki, ja toistaiseksi siirrot jatkuvat.
Kansanterveyden näkökulmasta monet lääkärit ja tutkijat kannattavat pysyvää aikaa, koska toistuva siirtyminen häiritsee vuosittain miljoonien ihmisten biologista kelloa. Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan kardiologiyhdistyksen kannanotot korostavat, että univaje on keskeinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
Suomalaisten kannattaa seurata kansallisia suosituksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivulta sekä tutustua viralliseen tiedotteeseen kellojen siirrosta Valtioneuvoston verkkosivuilla.
Terveystiedote: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedonvälitykseen eikä korvaa lääkärin antamaa henkilökohtaista neuvontaa. Ota yhteys lääkäriin, jos sinulla on huolenaiheita omasta terveydestäsi.
Haluatko keskustella unihäiriöistä tai sydänterveyteen liittyvistä huolista lääkärin kanssa? Expert Zoomissa voit varata ajan lääkärille tai terveydenhuollon ammattilaiselle nopeasti ja helposti verkossa. Asiantuntija arvioi tilanteesi yksilöllisesti ja antaa sinulle konkreettisia ohjeita — ilman jonotusta terveyskeskukseen. Ensimmäinen askel on helppo: kerro oireistasi ja löydät oikean ammattilaisen.
