Joona Räsänen kärähti puhalluskokeessa: mitä rattijuopumustuomio käytännössä tarkoittaa

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen kärysi puhalluskokeessa Kehä I:llä Espoossa huhtikuun puolivälissä 2026 ja puhalsi 0,68 promillea, mikä ylittää selvästi 0,5 promillen rattijuopumuksen rajan. Räsänen kertoi Facebook-päivityksessään tehneensä "vakavan virhearvion" ajokuntonsa suhteen ja luopuneensa SDP:n puoluetoimikunnan ja Uudenmaan piirin puheenjohtajuuksista. Tapaus ei kuitenkaan ole vain poliitikon henkilökohtainen kriisi — se nostaa pintaan kysymyksen, joka koskettaa kymmeniätuhansia suomalaisia vuosittain: mitä rattijuopumuksesta käytännössä seuraa, ja milloin kannattaa kääntyä asianajajan puoleen?

Tapaus on poliittisesti merkittävä, sillä Räsänen on ollut SDP:n näkyvimpiä talouspoliittisia ääniä eduskunnassa ja yksi puolueen mahdollisista tulevista johtoon nousevista nimistä. Oikeudellisesti se kuitenkin etenee samoja sääntöjä noudattaen kuin minkä tahansa muun kansalaisen kohdalla.

Mitä laki sanoo: rattijuopumuksen kaksi tasoa

Rikoslain 23 luku jakaa liikennejuopumuksen kahteen vakavuusasteeseen. Rattijuopumus täyttyy, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea tai uloshengitysilman alkoholipitoisuus vähintään 0,22 milligrammaa litrassa. Räsäsen mittaustulos 0,68 promillea asettuu juuri tämän perustason yläpäähän, mutta jää selvästi alle törkeän rattijuopumuksen rajan, joka on 1,2 promillea.

Erottelu ratkaisee rangaistuksen ankaruuden. Perusmuotoisesta rattijuopumuksesta tuomitaan päiväsakkoja tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Törkeästä rattijuopumuksesta voidaan tuomita vankeutta vähintään 60 päivää ja enintään kaksi vuotta. Lisäksi kuljettajalle määrätään ajokielto, joka perusmuodossa on tyypillisesti yhdestä kuuteen kuukautta.

Mitä Räsäsen tapauksessa todennäköisesti tapahtuu

Vaikka Räsäsen mittaustulos on suhteellisen "matala" rattijuopumuksen mittakaavassa, hän ei välty seuraamuksilta. Ensikertalaisen perusrattijuopumuksesta seuraa Suomessa lähes poikkeuksetta tuomio päiväsakkoihin. Päiväsakkojen lukumäärä on yleensä 30–60, ja yhden päiväsakon rahallinen suuruus määräytyy tulojen perusteella. Kansanedustajan kuukausipalkka on noin 7 100 euroa, joten yksittäisen päiväsakon suuruus voi nousta 100–150 euroon.

Asianajajat muistuttavat, että rattijuopumusmerkintä jää rikosrekisteriin viideksi vuodeksi. Tällä on käytännön seurauksia: monet ammatit edellyttävät puhdasta rekisteriä, ja viisumin saaminen tiettyihin maihin voi vaikeutua. Myös vakuutusyhtiöt voivat korottaa autovakuutuksen hintaa tai jopa kieltäytyä myöntämästä vakuutusta jatkossa.

Ajokielto ja alkolukko: arjen seuraukset

Käytännön kannalta ankarin seuraus on usein ajokielto. Espoossa kärynnyt Räsänen menettää ajo-oikeutensa todennäköisesti yhdestä neljään kuukauteen. Vaihtoehtona poliisi voi tarjota alkolukolla valvottua ajo-oikeutta, jolloin kuljettaja saa jatkaa ajamista, kun autossa on alkolukko. Alkolukkojärjestelmä on vapaaehtoinen, mutta yhä useampi rattijuopumukseen syyllistynyt valitsee sen säilyttääkseen työ- ja perhe-elämän rutiinit.

Pekka Hirvonen, Asianajajaliiton liikennerikoksiin erikoistuneista jäsenistä, on todennut aiemmin julkisesti, että alkolukolla valvottu ajo-oikeus on Suomessa edelleen alikäytetty mahdollisuus. Erityisesti pendelöijille ja lapsiperheille se voi olla taloudellisesti välttämätön ratkaisu.

Miksi asianajaja kannattaa palkata heti

Rattijuopumusepäilyn vakavuutta aliarvioidaan usein. Vaikka tapahtumankulku tuntuisi yksiselitteiseltä — puhallus, lukema, tuomio — todellisuudessa puolustuksella on useita keinoja vaikuttaa lopputulokseen:

• Mittauslaitteen luotettavuus: Tarkkuusalkometrin huolto- ja kalibrointitiedot voidaan vaatia esiin. Jos laite ei ole täyttänyt vaatimuksia, todistusarvo voi heiketä.
• Mittausolosuhteet: Suun jäännösalkoholi, lääkkeet ja sairaudet voivat vaikuttaa tulokseen. Asianajaja osaa arvioida, onko lääketieteellinen vasta-asiantuntijalausunto perusteltua hankkia.
• Rangaistuksen lieventäminen: Lieventäviä seikkoja, kuten yhteistyö viranomaisten kanssa, alkolukkohakemus ja tunnustaminen, voidaan tuoda esiin sakkojen lukumäärän alentamiseksi.
• Sivuvaikutukset: Asianajaja arvioi ennalta, miten tuomio vaikuttaa työsuhteeseen, viranhakuun ja vakuutuksiin, ja voi neuvotella esimerkiksi tuomion julkisuudesta.

Suomalaisen lakitalon tilastojen mukaan asianajajan käyttäneiden ensikertalaisten päiväsakkomäärä on keskimäärin 15–25 prosenttia pienempi kuin ilman avustajaa esiintyneillä. Erityisesti rajatapauksissa, joissa promille on lähellä 0,5 — kuten Räsäsen ohitse mennyt 0,18 promillen ero rajaan ei poista syyllisyyttä, mutta vaikuttaa kokonaisarvioon — ammattilaisen apu maksaa itsensä takaisin.

Kun julkinen henkilö kärähtää: maineriski ja oikeudellinen riski erotettava

Räsäsen tapaus muistuttaa, että rattijuopumus on kahden eri seuraamusjärjestelmän risteyskohta. Toinen on rikosoikeudellinen — sakot, ajokielto, rikosmerkintä. Toinen on henkilökohtainen ja työelämään liittyvä: puoluepuheenjohtajuudet, johtotehtävät ja luottamustehtävät arvioidaan erikseen.

Asianajajat suosittelevat erottamaan nämä prosessit selkeästi. Rikosasian hoito etenee omaa tahtiaan oikeudessa, kun taas työnantajan tai järjestön sisäinen kuuleminen voi vaatia erillistä juridista valmistautumista. Kahden prosessin sekoittaminen voi johtaa siihen, että henkilö myöntää julkisesti enemmän kuin oikeudenkäynnissä olisi tarpeen — mikä voi heikentää puolustusasemaa.

Korvausvelvollisuus mahdollisesta vahingosta

Rattijuopumus ei pääty rikosoikeudelliseen tuomioon. Jos kuljettaja aiheuttaa onnettomuudessa vahinkoa, vakuutusyhtiö maksaa pakollisen liikennevakuutuksen perusteella vahingot kolmansille osapuolille, mutta voi periä summan takaisin kuljettajalta täysimääräisenä. Tämä regressi-oikeus voi tarkoittaa kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen takaisinmaksuvaatimusta. Erityisesti henkilövahinkotapauksissa korvausvastuu voi ulottua loppuelämään.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan Suomessa kärähtää vuosittain noin 18 000 ihmistä rattijuopumuksesta. Vuonna 2025 kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista noin 20 prosentissa kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Luku on pysynyt sitkeästi korkealla huolimatta tiukoista promillerajoista.

Mitä tehdä, jos itse jää kiinni

Jos tulet pysäytetyksi puhalluskokeeseen ja puhallat yli rajan, asianajajat suosittelevat seuraavaa:

1. Pysy rauhallisena ja yhteistyökykyisenä. Kieltäytyminen verikokeesta on itsessään rikos.
2. Älä selittele tapahtumia poliisille kuulustelussa ilman avustajaa. Sinulla on oikeus asianajajaan jo esitutkintavaiheessa.
3. Ota nopeasti yhteyttä liikennerikoksiin perehtyneeseen asianajajaan. Ensimmäinen kuulustelu on usein ratkaiseva.
4. Hae alkolukko-ohjelmaa, jos ajaminen on välttämätöntä työn tai perheen takia.
5. Tarkista vakuutusehdot. Useat vakuutusyhtiöt edellyttävät rattijuopumuksen ilmoittamista 30 päivän kuluessa.

Lisätietoa rattijuopumuksen oikeudellisista seurauksista löytyy myös aiemmista artikkeleistamme: lue hovioikeuden viime vuosien linjoista rattijuopumustuomioissa ja siitä, milloin reseptilääkkeet voivat johtaa rattijuopumustuomioon.

Räsänen on luvannut hoitaa asiansa kunnialla loppuun. Hänen tapauksensa muistuttaa kuitenkin tuhansia muita suomalaisia, joita rattijuopumussyyte koskettaa vuosittain: oikeudellisten seuraamusten lisäksi seuraukset ulottuvat työhön, talouteen ja perhe-elämään. Ammattitaitoinen asianajaja voi auttaa minimoimaan vahingot — niin oikeussalissa kuin sen ulkopuolellakin.

Lisätietoja liikennejuopumuksen rangaistussäännöksistä löytyy Finlexin rikoslain 23 luvusta.

Tämä artikkeli on yleinen tiedonanto eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Konkreettisissa tilanteissa käänny aina pätevän asianajajan puoleen.