Emma VirtanenJesse Puljujärvi ratkaisi Genève-Servetten ja Lausanne HC:n välisen Sveitsin liigan pudotuspelisarjan kuudennen ottelun jatkoajalla 11. huhtikuuta 2026 – pelastamalla joukkueensa kesälomalta varmistaen paikan ratkaisevaan seitsemänteen peliin. Suomalaishyökkääjä, joka vielä tammikuussa 2025 oli vapautettiin Pittsburgh Penguinsin joukkueesta, on löytänyt uuden alun Sveitsissä. Hänen uransa käänteet herättävät kysymyksen: mitä huippu-urheilijat tekevät rahallaan, kun NHL-sopimukset loppuvat?
Puljujärvi valittiin neljäntenä kokonaispoimintana NHL:n drafissa vuonna 2016 – ikäistensä parhaana pidetty lupaus, jonka odotettiin ansaitsevan miljoonasopimuksia vuosia eteenpäin. NHL-uran todellisuus osoittautui kuitenkin monimutkaisemmaksi: kausipalkat vaihtelivat 925 000 dollarista 775 000 dollariin, ennen kuin Pittsburgh lopetti sopimuksen keskinäisellä sopimuksella helmikuussa 2025.
Urheilijan varallisuus: näennäiset miljoonat ja arjen realiteetit
NHL:n vähimmäispalkka kaudella 2024–25 oli 775 000 Yhdysvaltain dollaria. Se kuulostaa suurelta – mutta todellisuus on paljon monimutkaisempi. Puljujärven kaltainen pelaaja maksaa tulostaan Yhdysvaltojen liittovaltion tuloveroa sekä osavaltion veroa, agenttipalkkion (tyypillisesti 3–5 % sopimuksesta), vakuutukset, matkakulut ja arjen elinkustannukset NHL-kaupungeissa, joissa asuminen on kallista.
Tosiasiallinen nettotulo jäi huomattavasti alle bruttoluvun. Ja kun sopimus päättyi, urheilijalle ei enää tullut mitään.
Sveitsin liigassa Puljujärvi pelaa tällä kaudella tehoin 7+17=24 pisteessä 24 pelissä – tuloksensa perusteella hän on arvokas pelaaja. Mutta eurooppalaiset palkat ovat selvästi pienempiä kuin NHL:ssä. Varainhoidon asiantuntijoiden näkökulmasta tilanne on tyypillinen: urheilijan elinkaari on lyhyt, ja tulojen epätasainen jakautuminen luo merkittäviä haasteita pitkän aikavälin taloudelliselle turvallisuudelle.
Kolme yleisintä virhettä urheilijan varainhoidossa
Urheilutaloustieteen tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että iso osa ammattilaisurheilijoista kohtaa merkittäviä taloudellisia vaikeuksia uransa jälkeen. NFL Players Associationin arvion mukaan noin 78 prosenttia pelaajista on taloudellisissa vaikeuksissa kahden vuoden kuluessa peliuransa päättymisestä.
Suomen urheilun talousasiantuntijat tunnistavat kolme yleisintä syytä:
1. Lyhyen aikavälin ajattelu. Kun palkka on korkea, houkutus kuluttaa on suuri. Suuret hankinnat – autot, asunnot, luksustuotteet – tehdään olettaen, että korkea tulotaso jatkuu. Kun se loppuu, kulutustottumukset eivät muutu yhtä nopeasti.
2. Väärät neuvonantajat. Nuori urheilija, jolla on äkillinen varallisuus, houkuttelee sekä aidosti päteviä asiantuntijoita että epärehellisiä toimijoita. Ilman asianmukaista osaamista on vaikea erottaa, kehen voi luottaa. Suomessa varainhoidon neuvonantajat ovat pääosin sääntelyn piirissä, mutta kaikilla ei ole tosiasiallista kokemusta urheilijatalouden erityispiirteistä.
3. Verotuksen aliarviointi. Monilla urheilijoilla on tuloja useista eri maista – NHL, KHL, Sveitsin liiga tai Ruotsin SM-liiga. Kansainvälinen verosuunnittelu on monimutkaista, ja virheet voivat johtaa ylimääräiseen verotukseen tai jopa lainrikkkomuksiin. Ammattitaitoinen veroasiantuntija tai varainhoidon neuvonantaja voi säästää merkittäviä summia.
Miten Puljujärven kaltainen urheilija tulisi varautua?
Varainhoidon asiantuntijoiden suositukset urheilijoille ovat selkeitä. Suomen Urheiluliitto on julkaissut ohjeistusta urheilijoiden taloussuunnittelusta, mutta käytännön apua tarvitaan usein yksityiseltä sektorilta.
Diversifiointi on avainasemassa. Urheilutuloja ei tulisi jättää pankkitilille makaamaan – inflaatio syö ostovoimaa. Sen sijaan hajautettu sijoitussalkku, jossa on sekä osakkeita, korkopapereita että mahdollisesti kiinteistöjä, tarjoaa paremman suojan tulonloppumista vastaan.
Hätärahasto ja passiivinen tulo. Ammattiurheilijalla tulisi olla vähintään 12–24 kuukauden elinkustannusten verran käteistä tai hyvin likvidiä varallisuutta. Loukkaantuminen, sopimuksen päättyminen tai siirtyminen heikkotasoisempaan liigaan voi tapahtua yllättäen.
Elinkaarisuunnittelu jo uralla. Puljujärvi on 27-vuotias. Hänellä on tilastollisesti vielä 5–10 vuotta aktiivista uraa edessään. Juuri tämä aika on otollisin rakentaa taloudellinen pohja, joka kantaa uran jälkeiseen elämään.
Virallinen neuvonta varainhoidossa. Finanssivalvonnan (Fiva) rekisterin mukaan sijoitusneuvontaa saavat tarjota vain toimiluvalliset tahot. Suomessa toimivan varainhoidon ammattilaisen valinnassa on tärkeää tarkistaa, että hän on rekisteröity ja noudattaa sijoituspalvelulain vaatimuksia.
Sveitsin menestys ei ole ihme – se on strategia
Puljujärven siirtyminen Sveitsin liigaan ei ole epäonnistuminen. Se on laskelmoitu ratkaisu: pysyä pelimuodossa, kerätä pisteitä ja pitää yllä mahdollisuus palata NHL:ään. Mutta yhtä tärkeää on, mitä hän tekee rahojensa kanssa siirtymävaiheessa.
Urheilu-ura on monelle suomalaiselle nuorelle haaveena se polku, jossa menestys tarkoittaa taloudellista turvaa. Todellisuudessa se vaatii samat taloudelliset taidot kuin mikä tahansa muu ura – yleensä tiukemmalla aikataululla. Como FC:n Coppa Italian finaalissa pelanneista urheilijoista tehty analyysi (lue lisää täältä) osoittaa, että varainhoidon haasteet koskevat kaikkia urheilijoita – ei vain niitä, joiden ura ei sujunut odotusten mukaan.
Puljujärvi ratkaisi pelin jatkoajalla. Taloudellisen pelin ratkaiseminen vaatii asiantuntijan apua – ja siihen Expert Zoomin kautta löydät varainhoitoon erikoistuneen ammattilaisen, joka ymmärtää urheilijan erityistarpeet.
Suomalaiset urheilijat ja varainhoidon murros
Suomessa ammattiurheilijoiden määrä kasvaa tasaisesti. Jääkiekossa, jalkapallossa, yleisurheilussa ja muissa lajeissa yhä useampi suomalainen ansaitsee elantonsa urheilulla – osa kansainvälisillä markkinoilla, osa kotimaisissa sarjoissa.
Verotuksen näkökulmasta urheilijoiden tilanne on erityinen. Suomessa urheilutuloista maksetaan ansiotuloveroa, mutta kansainvälisessä tilanteessa verotus voi olla monimutkaisempaa. Esimerkiksi Sveitsissä, jossa Puljujärvi nyt pelaa, tuloverotus vaihtelee kantonin mukaan merkittävästi – Genèven kantoni tunnetaan verrattain korkeasta verotuksestaan verrattuna moniin muihin sveitsiläisiin kantoneihin.
Lisäksi monella suomalaisella urheilijalla on urheilu-uransa rinnalla myös oma yritys – etenkin esimerkiksi esportissa, mediassa tai valmennuksessa. Yhtiörakenteen valinta, osingonmaksun suunnittelu ja eläkesäästäminen ovat asioita, joihin moni nuori urheilija ei osaa varautua.
Miten löytää oikea varainhoidon asiantuntija?
Varainhoidon asiantuntijan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan keskeiseen seikkaan:
Toimialakokemus. Onko neuvonantajalla kokemusta urheilijoiden tai muiden epäsäännöllisten tulovirtojen kanssa työskentelystä? Urheilijan talous eroaa merkittävästi tavanomaisen palkansaajan taloudesta.
Palkkiorakenne. Palkkioperusteinen neuvonantaja (fee-only) työskentelee pelkästään asiakkaan edun mukaisesti, ilman provisioita tuotteista. Tämä vähentää eturistiriitoja.
Referenssit ja rekisteröinti. Finanssivalvonnan rekisterissä olevat toimijat ovat virallisesti toimilupavalvonnassa. Tarkistus on ilmainen ja helppo tehdä.
Kokonaisvaltaisuus. Paras neuvonantaja ei katso pelkästään sijoituksia, vaan ymmärtää verotuksen, vakuuttamisen, eläkesäästämisen ja mahdolliset yritysjärjestelyt kokonaisuutena.
Expert Zoom kokoaa yhteen asiantuntijoita, jotka osaavat auttaa juuri näissä kysymyksissä. Löydät palvelusta sekä rekisteröityjä varainhoidon ammattilaisia että taloudellisia neuvonantajia, joilla on kokemusta urheilijoiden ja muiden epäsäännöllisten tulojen kanssa työskentelystä.
Puljujärven tarina jatkuu ratkaisupelissä. Omaa talouspeliä kannattaa kuitenkin pelata jo nyt – eikä odottaa viimeistä erää.
Huom.: Tämä artikkeli käsittelee taloudellisia aiheita yleisellä tasolla. Se ei ole sijoitusneuvontaa. Henkilökohtaisissa talouteen liittyvissä päätöksissä suosittelemme kääntymään rekisteröidyn varainhoidon ammattilaisen puoleen.
