Emilia Vuorisalmen kasvot tekoälymainoksissa: IT-asiantuntija kertoo miten tunnistat ja vältät huijaukset

Suomalainen julkkistohtori ja terveysvaikuttaja Emilia Vuorisalmi, 47, varoitti julkisesti huhtikuussa 2026 tekoälymainoksista, joissa käytetään hänen kasvojaan ja nimeään ilman lupaa. Mainokset markkinoivat ravintolisiä – muun muassa laihdutustuotteita ja erektiolääkkeitä – täysin aitoa videota muistuttavilla deepfake-videoilla. Useita hänen seuraajiaan on jo menettänyt rahaa mainoksia seuranneissa tilauksissa, joita on ollut lähes mahdotonta perua. Vuorisalmi on tehnyt asiasta useita rikosilmoituksia, mutta poliisi ei juuri pysty auttamaan: tekijät ovat kansainvälisiä rikollisorganisaatioita, joiden tavoittaminen on erittäin vaikeaa.

Mikä on deepfake ja miten se toimii

Deepfake tarkoittaa tekoälyn avulla luotua video- tai kuvamanipulaatiota, jossa olemassa olevan henkilön kasvot, ääni tai molemmat korvataan digitaalisesti toiseen videoon tai äänitteeseen. Teknologia on kehittynyt dramaattisesti vuosien 2023–2026 aikana: vielä kolme vuotta sitten deepfake-videoissa näkyi selkeitä artefakteja ja epätarkkuuksia. Nykyinen tekoäly pystyy tuottamaan minuuteissa videota, jossa tunnettu henkilö puhuu ja liikkuu täydellisen realistisesti – jopa sen verran, että tavallinen katsoja ei erota sitä aidosta.

Rikollisten käyttämä prosessi on hämmästyttävän yksinkertainen: he keräävät kuvia ja videoita julkisuuden henkilöstä sosiaalisesta mediasta, syöttävät ne deepfake-malliin ja tuottavat vakuuttavan mainosvideon muutamassa tunnissa. Kustannus on minimaalinen, mutta voitto voi olla merkittävä, kun mainosta levitetään satoihin tuhansiin ihmisiin Facebookissa, Instagramissa tai TikTokissa.

Miksi Emilia Vuorisalmi on erityisen houkutteleva kohde huijaajille

Vuorisalmi on koulutettu lääkäri ja pitkään ollut Suomen tunnetuimpia terveysvaikuttajia. Hänen kasvoillaan on vahva institutionaalinen uskottavuus: katsoja yhdistää lääkärin automaattisesti terveysväitteisiin, jotka muuten herättäisivät epäilyksiä. Tämä on deepfake-huijausten logiikka – ei tarvita tuntemattoman ihmisen sanoja, vaan tutun, luotetun kasvojen auktoriteetin lainaaminen.

Vuorisalmen kohdalla käytetyt mainokset ovat esiintyneet erityisen autenttisina, koska hänellä on runsaasti julkisia haastatteluvideoita ja televisioesiintymisiä, joista tekoäly on poiminut malli-aineistonsa. Mitä enemmän henkilöstä on julkista video- ja äänimateriaalia, sitä helpompi deepfake on toteuttaa laadukkaasti.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoittaa: tekoäly muuttaa huijausten pelin

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on todennut, että tekoäly tulee muuttamaan myös kyberhyökkäyksiä perustavanlaatuisesti. Asiantuntijoiden mukaan tekoälypohjainen huijaus on kehittymässä piste-tarkkuusrikoksista massasovelluksiksi – sama deepfake-video voidaan helposti lokalisoida kymmenille eri markkinoille muuttamalla vain ääni tai tekstiosuus.

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola on todennut: "Tekoälyn luomat deepfake-videot tekevät toimitusjohtaja- ja sijoitushuijauksista uskottavampia, joten organisaatioiden tulisi olla erityisen varovaisia kiireellisyyden, salassapitovaatimusten ja epätavallisten käytäntöjen suhteen."

Sama pätee kuluttajille: kiireellisyys, liian hyvä tarjous ja tuttu kasvot yhdistettynä epätavalliseen tarjoukseen ovat deepfake-huijauksen klassinen kolmio.

Miten tunnistat deepfake-huijausmainoksen

IT-asiantuntija ja tietoturvatutkija neuvovat kiinnittämään huomiota seuraaviin viiteen asiaan:

1. Huulet ja ääni eivät täsmää täydellisesti – vaikka teknologia on parantunut, huulten liike ja puhe eivät aina synkronoi täysin. Hidasta video 0,25-nopeudella selaimessa.
2. Silmänräpäytys on epänormaalia – deepfake-mallit tuottavat usein liian vähän tai liian tiheään räpäyttelyä. Katso silmiä.
3. Iho on liian sileä – tekoälyn tuottama iho näyttää usein epätavallisen tasaiselta, ilman luonnollisia pieniä epätäydellisyyksiä.
4. Video ilmestyy yllättäen tutulle henkilölle – tarkista aina suoraan kyseisen henkilön virallisilta tileiltä, onko hän itse jakanut tai kommentoinut väitettyä mainostaan. Emilia Vuorisalmi on nimenomaisesti varoittanut kaikista tällaisista mainoksista.
5. Linkkidomaini ei täsmää – huijaajat käyttävät usein domaineja kuten "emiliavirallinen.fi" tai "expert-terveystuotteet.com". Aito brändi tai henkilö ei markkinoi tällä tavalla.

Mitä tehdä jos jo tilasit huijaustuotteen

Jos olet jo seurannut deepfake-mainosta ja tilannut tuotteen, toimi nopeasti:

1. Ota yhteys pankkiisi välittömästi – pyydä maksunsaajan esto tai chargeback-prosessin aloittaminen. Pankeilla on usein 120 päivää aikaa tehdä chargeback.
2. Tee rikosilmoitus poliisin nettilomakkeella – vaikka poliisi ei usein pysty tavoittamaan tekijöitä, rikosilmoitus dokumentoi tapahtuman ja voi auttaa chargeback-prosessissa.
3. Peru tilaus välittömästi – etsi tilausta vahvistava sähköposti ja seuraa peruutuslinkkiä. Jos se ei toimi, ota yhteys luottokorttiyhtiöösi.
4. Ilmianna mainos somealustalle – Facebookissa, Instagramissa ja TikTokissa on raportointitoiminnot, jotka auttavat poistamaan huijausmainoksia.
5. Älä asenna mitään lisäohjelmistoa – huijaajat voivat ohjata sinut sivustolle, joka yrittää asentaa haittaohjelmia laitteellesi.

Expert Zoomin tietotekniikka-asiantuntijoiden puoleen voi kääntyä myös tilanteissa, joissa epäilet laitteesi tai tiliesi tietoturvan vaarantuneen. Ammattilainen osaa arvioida tilanteen ja ohjata tarvittaviin toimenpiteisiin.

Kuka on vastuussa ja mitä suomalainen laki sanoo

Suomessa identiteettivarkaus ja luvaton kuvan käyttö ovat rikoksia, mutta kansainvälisten rikollisryhmien tavoittaminen on käytännössä hyvin vaikeaa. Sosiaalisen median alustat kantavat vastuuta mainosten moderoinnista, mutta deepfake-sisältöjen havaitseminen automaattisesti on teknisesti haastavaa – tekoäly kehittyy nopeammin kuin tunnistusmenetelmät.

Yle ja MTV käynnistivät keväällä 2026 kampanjan julkisuuden henkilöiden nimissä tehtyjen huijausten torjumiseksi. Kampanjan tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta ja helpottaa raportointia.

Myös digitaaliseen huijausaaltoon Suomessa 2026 kannattaa perehtyä – paras suoja on ajan tasalla oleva tieto siitä, miten huijaukset toimivat ja miten ne tunnistetaan ennen kuin vahinkoa syntyy.

Emilia Vuorisalmen tapaus on herättänyt suuren joukon suomalaisia tajuamaan, miten kehittynyttä ja vakavaa tekoälyhuijaus on vuonna 2026. Jokaisella meistä – oli kyse sitten yksityishenkilöstä tai yrityksestä – on syytä pitää tietotekniikkataidot ajan tasalla.

Miten yritykset voivat suojautua deepfake-riskeiltä

Deepfake-ongelma ei rajoitu kuluttajiin. Kyberturvallisuuskeskus on varoittanut kasvavasta "toimitusjohtajahuijaus"-ilmiöstä, jossa tekoälyn tuottama ääni tai video esittää yrityksen johtajaa ja ohjeistaa kirjanpitäjän tai talousvastaavan tekemään kiireellisen tilisiirron. Hongkongilaiselta yritykseltä varastettiin näin 24 miljoonaa euroa vuonna 2024 – tapauksen jälkeen vastaavat huijaukset ovat yleistyneet nopeasti myös Suomessa.

Yritykset voivat suojautua:

• Kaksivaiheinen varmistus kaikille maksuille – sähköpostiviesti tai videokutsu ei riitä vahvistukseksi. Soita aina tuttuun numeroon tai tapaa henkilökohtaisesti ennen isoa tilisiirtoa.
• Selkeä sisäinen protokolla – kuka saa hyväksyä tilisiirtoja, mistä summasta lähtien vaaditaan kahden henkilön hyväksyntä.
• Henkilöstön koulutus – kerran vuodessa pidettävä tietoturvakoulutus, joka sisältää esimerkkejä deepfake-huijauksista, vähentää merkittävästi riskiä.
• IT-asiantuntijan auditointi – säännöllinen tietoturvan läpikäynti paljastaa haavoittuvuudet ennen kuin rikollinen löytää ne.

Expert Zoomin tietotekniikka-asiantuntijat voivat auttaa sekä akuuteissa tilanteissa – jos epäilet tietomurtoa tai huijaukyritystä – että ennaltaehkäisevässä tietoturvan parantamisessa yrityksessä tai kotitoimistossa.

Loppuyhteenveto: luottamus on uusi valuutta tekoälyaikakaudella

Tekoälypohjainen petollisuus ei katoa – se kehittyy ja mukautuu. Emilia Vuorisalmen tapaus on vain yksi esimerkki siitä, miten rikollisorganisaatiot hyödyntävät ihmisten luottamusta tuttuihin kasvoihin. Paras puolustus on digitaalinen lukutaito: kyky hidastaa, kysyä ja tarkistaa ennen kuin klikkaa tai maksaa.

Suomessa Kyberturvallisuuskeskus päivittää jatkuvasti ohjeistustaan. Seuraa heidän viikoittaisia tietoturva-katsauksiaan pysyäksesi ajan tasalla uusimmista huijaustyypeistä – ja muista, että epäselvissä tilanteissa kannattaa aina konsultoida IT-asiantuntijaa ennen kuin teet mitään peruuttamatonta.