Maria VirtanenIrlantilainen näyttelijä Barry Keoghan kertoi 20. maaliskuuta 2026 SiriusXM-radiohaastattelussa, että hän ei enää halua lähteä ulos kotoa — ulkonäkönsä vuoksi saamansa verkkohäirintä on tehnyt hänestä ahdistuneen ja eristäytyvän. Tapaus nostaa esiin kysymyksen, jonka yhä useampi suomalainen kohtaa: milloin netissä saatu viha ylittää sen kynnyksen, jolloin ammattiapu on tarpeen?
Keoghan, 33, joka tunnetaan elokuvista Saltburn ja Eternals, kertoi poistaneensa Instagram-tilinsä vuonna 2024 saamiensa vihaviestien takia. "Se on saanut minut vetäytymään. En halua mennä ulos, en halua olla paikoissa", hän sanoi haastattelussa. "Kun se alkaa vaikuttaa taiteeseen, siitä tulee ongelma — en enää haluaisi edes olla ruudulla."
Verkkohäirintä ei ole harvinaista — eikä harmitonta
Barry Keoghanin tapaus on poikkeuksellinen vain siinä mielessä, että hän on julkisuuden henkilö. Psykologit muistuttavat, että verkon kautta tapahtuva häirintä aiheuttaa samanlaisia psykologisia vaurioita kuin kasvotusten tapahtuva kiusaaminen — usein vakavampia, koska se on jatkuvaa ja kaikkialle ulottuvaa.
Suomessa Kyberturvallisuuskeskus on todennut vihaviestien ja häirinnän määrän kasvaneen verkossa merkittävästi viime vuosina. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin joka viides suomalainen on kokenut verkossa tapahtuvaa häirintää tai vainoa. Nuorten ja julkisuuden henkilöiden kohdalla luku on vielä korkeampi.
Verkkohäirinnän psykologiset seuraukset voivat sisältää:
- Ahdistuneisuus ja sosiaalinen vetäytyminen — kuten Keoghanin tapauksessa, häirintä voi johtaa siihen, että henkilö välttelee sosiaalisia tilanteita myös verkon ulkopuolella
- Itsetunnon heikkeneminen — toistuvat kommentit ulkonäöstä tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista murentavat itsetuntoa järjestelmällisesti
- Posttraumaattiset reaktiot — erityisesti vakavissa tapauksissa, kuten systemaattisessa vainossa tai seksuaalisessa häirinnässä, voi kehittyä traumaoireita
- Ammatillinen vaikutus — kuten Keoghan kuvailee, häirintä voi alkaa vaikuttaa suoriutumiseen töissä ja luovassa työssä
Neljä merkkiä siitä, että aika on pyytää apua
Verkkohäirinnän kohdalla moni viivyttää avun pyytämistä, koska se tuntuu "vähäiseltä" verrattuna kasvokkaiseen väkivaltaan. Psykologit korostavat, että tämä asenne on virheellinen.
1. Vetäydyt arjestasi. Jos alat vältellä töitä, sosiaalisia tilanteita tai harrastuksia verkkohäirinnän takia — kuten Keoghan, joka ei enää halua lähteä ulos — se on selkeä merkki siitä, että häirintä on ylittänyt normaalia stressiä suuremman kynnyksen.
2. Mielialasi heilahtelee voimakkaasti. Toistuvat vihaviestit voivat aiheuttaa nopean mielialan vaihtelun: itkuisuus, ärtymys, toivottomuus. Jos nämä tunteet toistuvat päivittäin, ammattilaisen arvio on perusteltu.
3. Nukkuminen häiriintyy. Unettomuus, painajaiset tai jatkuva ylivireystila ovat psykofysiologisia reaktioita, jotka kertovat siitä, että hermostosi on jatkuvasti hälytystilassa.
4. Et kerro tilanteesta kenellekään. Häpeä on yksi yleisimmistä esteistä avun hakemiseen. Jos huomaat piilottavasi häirinnän läheisiltäsi, se on usein merkki siitä, että se on jo alkanut vaikuttaa itsetuntoosi.
Miten psykologi voi auttaa verkkohäirinnässä?
Psykologin rooli verkkohäirinnän jälkihoidossa on monivaiheinen. Ensimmäinen tavoite on turvallisuuden palauttaminen: auttaa henkilöä rakentamaan käytännön rajoja — esimerkiksi sosiaalisen median käytön säätely, tuen verkosto ja tarvittaessa oikeudellisten toimenpiteiden harkitseminen.
Toinen tavoite on trauman käsittely. Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) on osoittautunut tehokkaaksi verkkohäirinnän aiheuttamien ajatusvääristymien — kuten "ansaitsen tämän" tai "mitä sanon ei ole arvokasta" — purkamisessa.
Kolmas tavoite on itsetunnon uudelleenrakentaminen. Häirintä kohdistuu usein henkilön identiteettiä ja ulkonäköä koskeviin herkkiin kohtiin. Keoghanin tapauksessa kohteet ovat olleet nimenomaan hänen ulkonäkönsä — alue, johon nuoret erityisesti reagoivat voimakkaasti.
ExpertZoomin kautta voit löytää psykologin, jolla on kokemusta verkkohäirintäasioista ja digihyvinvoinnista. Ensimmäisessä tapaamisessa psykologi arvioi tilanteen vakavuuden ja ehdottaa sopivaa hoitomallia — ilman pitkää jonotusta.
Juridiikka: milloin häirintä on myös rikos?
Psykologisen avun lisäksi on tärkeää tietää, milloin verkkohäirintä ylittää juridisen kynnyksen. Suomen rikoslaissa kunnianloukkaus (RL 24:9), vainoaminen (RL 25:7a) ja sukupuoliseen häirintään liittyvät säännökset kattavat osan verkkohäirinnästä.
Jos häirintä sisältää toistuvaa viestintää, uhkailua tai yksityisten tietojen levittämistä, kannattaa ottaa yhteys myös lakimieheen. Näytön kerääminen ajoissa — kuvakaappaukset, aikaleimallinen dokumentaatio — on usein ratkaisevaa.
Barry Keoghan päätti viimekädessä poistaa sometilinsä suojellakseen itseään ja perhettään. Se oli hänen ratkaisunsa. Mutta jokaisella on oikeus hakea apua — psykologilta tai juristilta — ennen kuin tilanne pakottaa ääriratkaisuihin.
Nuoret ja ulkonäköhäirintä: erityinen riskiryhmä
Keoghanin tapaus on harvinainen julkisuutensa vuoksi, mutta ilmiö ei ole harvinainen. Erityisesti nuoret altistuvat verkossa ulkonäköä koskevalle häirinnälle — mikä ei ole koskaan "pelkkää pilailua". Vertaistutkimukset ovat osoittaneet, että toistuvat kommentit ulkonäöstä, painosta tai pukeutumisesta voivat aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia minäkuvaan ja syömiskäyttäytymiseen.
Vanhemmille tärkeä muistutus: teini-ikäinen, joka viettää aiempaa enemmän aikaa yksin, välttelee sosiaalisia tilanteita tai on yliherkistynyt kommenteille omasta ulkonäöstään, saattaa olla häirinnän kohteena verkossa. Varhaisella tuella — oli se sitten koulupsykologin kautta tai yksityisellä vastaanotolla — voidaan estää pidemmät psyykkiset seuraukset.
Ammattimainen psykologinen tuki on saavutettavissa myös etäyhteyden kautta. Verkkoterapia on tutkimusnäytöllä todettu yhtä tehokkaaksi kuin kasvotusten tapahtuva terapia monissa mielenterveysongelmissa — mikä tekee avun hakemisesta helpompaa, kun ulkona liikkuminen itsessään tuntuu kuormittavalta.
Konkreettiset ensiaskeleet: mitä tehdä heti
Jos olet juuri kokenut vakavaa verkkohäirintää, toimi näin ennen kuin haet pidempiaikaisempaa apua:
Dokumentoi kaikki. Ota kuvakaappaukset viesteistä, postauksista ja profiileista — aikaleimoineen. Tätä materiaalia tarvitset sekä poliisille tehtävässä ilmoituksessa että mahdollisessa oikeusprosessissa.
Ilmoita alustoille. Sosiaalisen median alustat kuten Instagram, TikTok ja X (Twitter) ovat lain mukaan velvollisia poistamaan häirintämateriaalia. Ilmoita sisällöt alustan omalla raportointitoiminnolla. Tarvittaessa voit hakea väliaikaista käyttökieltoa häiritsijälle tuomioistuimelta.
Kerro jollekin. Häpeä vie voimat. Puhu luotetulle ystävälle, perheenjäsenelle tai työtoverille. Sosiaalinen tuki on yksi tehokkaimmista suojaavista tekijöistä mielenterveysongelmien kehittymistä vastaan.
Hae ammattiapua viimeistään, kun arki alkaa kärsiä. Psykologin vastaanotolle pääsee ExpertZoomin kautta ilman pitkää odotusaikaa — ja ensimmäinen tapaaminen voidaan järjestää etänä kotoa käsin.
Huomio: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa eikä korvaa yksilöllistä psykologin tai lakimiehen arviota. Jos olet verkkohäirinnän kohteena, hae ammattiapua.
Lähteet: Variety – Barry Keoghan verkkohäirintä, 21. maaliskuuta 2026; Deadline – Keoghan interview, 21. maaliskuuta 2026
