Elina KoskinenRetkeilyvaikuttaja Ali Leiniö, 49, löydettiin kuolleena Käsivarren erämaasta Lapista 10. huhtikuuta 2026. Suosittu tamperelainen YouTube-vaikuttaja koki äkillisen terveydellisen kohtauksen yksinretken aikana, eikä häntä enää tavoitettu. Tieto kuolemasta julkistettiin 22. huhtikuuta 2026, ja se järkytti laajasti suomalaista retkeilyyhteisöä.
Leiniö oli yksi Suomen tunnetuimmista retkeilyvaikuttajista: hänen YouTube-kanavallaan oli yli 86 000 tilaajaa ja yli 20 miljoonaa katselukertaa. Hän voitti Tubecon Awardsin Travel Influencer of the Year -palkinnon vuonna 2022. Leiniö aloitti retkeilyharrastuksen 30-vuotiaana ja rakensi siitä intohimonsa – matkustaen Suomen syrjäisimpiin erämaakohteisiin ja innostaen tuhansia suomalaisia luonnon pariin.
Vaativa erämaa ja keski-iän terveydelliset riskit
Käsivarren erämaa Lapissa kuuluu Suomen haastavimpiin retkeilymaisemiin. Talvinen hiihtoretki siellä tarkoittaa ääriolosuhteita: pakkasta, pitkiä etäisyyksiä hätäavusta ja poikkeuksellisen suurta fyysistä kuormitusta. Kun jotain menee pieleen sellaisessa paikassa, apu voi olla tuntien tai jopa päivien päässä.
Keski-iässä kehon fysiologia muuttuu monella tavalla. Verenpaine nousee usein huomaamatta, sydänlihaksen elastisuus vähenee ja keuhkokapasiteetti laskee. Nämä muutokset voivat olla täysin oireettomia arjessa, mutta ne tekevät ihmisestä herkemmän sydän- ja verisuonitapahtumille erityisesti ääriolosuhteissa.
Raskas fyysinen ponnistus kovassa pakkasessa kuormittaa sydäntä moninkertaisesti enemmän kuin normaali liikunta. Kylmä ilma supistaa verisuonia, nostaa verenpainetta ja pakottaa sydämen tekemään enemmän töitä samanaikaisesti kun lihastyö lisää hapen tarvetta voimakkaasti. Tämä yhdistelmä on erityisen vaativa sydämelle – varsinkin jos henkilöllä on tietämätön perussairaus.
Luku, joka pitäisi herättää jokaisen retkeilijän
Tutkimustiedon mukaan noin kolmannes suomalaisista yli 45-vuotiaista miehistä ei tiedä verenpaineestaan tai ei ole käynyt lääkärissä viimeisen kahden vuoden aikana. Kohonnut verenpaine on usein täysin oireeton – arjessa siitä ei tiedä, eikä se estä normaalia liikkumista tai urheilua. Mutta ääriolosuhteissa tai suuren rasituksen yhteydessä se voi laukaista vakavan sydäntapahtuman.
Suomen Terveyskirjaston mukaan sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy 45–65-vuotiailla miehillä. Erityisesti äkillinen fyysinen kuormitus kylmässä on tunnistettu riskitekijäksi – juuri sellainen tilanne kuin talvinen erämaavaellus Lapissa.
Milloin retkeilijän kannattaa käydä lääkärissä?
Monet retkeilijät valmistautuvat retkeensä huolellisesti: he hankkivat oikeanlaisen varustuksen, suunnittelevat reitit ja seuraavat säätietoja. Harva kuitenkaan ajattelee tarkistaa oman terveydentilansa lääkäriltä ennen vaativaa fyysistä suoritusta.
Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua erityisesti jos:
Olet yli 45-vuotias eikä sinulla ole käynyt lääkärissä yli vuoteen – pelkkä terveystarkastus antaa arvokkaan kuvan perusvitaalien tilanteesta. Suunnittelet pitkää tai fyysisesti vaativaa retkeä ilman muita ihmisiä – yksinretkeilyssä ei ole turvana muita, jotka huomaisivat tilanteen muutoksen.
Olet huomannut epätavallista väsymystä rasituksessa, rintakipua tai -paineentunnetta, hengenahdistusta, sydämentykytystä tai huimausta. Nämä oireet eivät saa jäädä selvittämättä ennen vaativaa suoritusta.
Sinulla on todettu jokin perussairaus, kuten verenpainetauti, diabetes, astma tai sydänsairaus, ja olet epävarma, miten sairautesi kestää ääriolosuhteita.
Mitä lääkärintarkastus voi sisältää:
Sydän-EKG paljastaa mahdolliset sydämen rytmihäiriöt tai rakenteelliset poikkeavuudet, joita ei muuten havaita. Verenpaineen mittaus on helppo ja nopea tapa tarkistaa, onko sinulla tietämätön kohonnut verenpaine. Verikokeet – kolesteroli, verensokeri, hemoglobiini – antavat kokonaisvaltaisen kuvan sydän- ja verisuoniriskistä. Tarvittaessa lääkäri voi ohjata sinut rasituskokeeseen, joka mittaa sydämen toimintaa juuri sen tyyppisessä kuormituksessa kuin retkeilyssä.
Yksinretkeilyn erityishaasteet turvallisuuden kannalta
Yksinretkeily on kiinteä osa suomalaista luontosuhdetta – ja Ali Leiniö edusti tätä traditiota aidoimmillaan. Yksin retkeillessä vapaus on maksimaalinen, mutta samalla turvamarginaali on nolla: ei ole muita, jotka voisivat auttaa tai hälyttää apua välittömästi.
Turvallisuuden peruselementit yksinretkeilyyn:
Kerro läheiselle yksityiskohtainen reittisi, arvioidut aikataulut ja selkeä hätäpiste – ajankohta, jolloin hälytys käynnistetään ellei sinusta kuulu. Tämä yksinkertainen toimenpide on pelastunut useamman retkeilijän hengen.
Satelliittipuhelin tai henkilöpaikannin, kuten SPOT tai Garmin inReach, voi auttaa äärihätätilanteessa. Se ei kuitenkaan korvaa terveystarkastusta tai reittisuunnitelmaa – se on viimeinen hätäankkuri, ei turvallisuuden perusta.
Sääolojen arviointi on Lapissa kriittistä. Lämpötila voi laskea -25–-30 asteeseen, ja kovalla tuulella pakkanen tuntuu paljon rajumpana. Kylmässä sydämen työtaakka kasvaa merkittävästi, koska elimistö ohjaa verta sisäelimiin ja ääreisosiin lämmittääkseen niitä.
Retkeilyvalmistautuminen kokonaisuutena
Fyysinen valmistautuminen on tärkeää – mutta se ei tarkoita pelkästään lihaskunnon harjoittamista. Retkeilijän on tiedettävä oman elimistönsä vahvuudet ja rajat erityisesti vaativissa olosuhteissa.
Hyvä lähestymistapa on käydä lääkärissä noin kuukausi ennen pitkää retkeä. Näin mahdolliset löydökset ehditään selvittämään ajoissa, eikä retkeä tarvitse perua viime hetkellä. Samalla lääkäri voi tarkistaa, tarvitseeko sinulla mukana olevaan lääkitykseen tehdä muutoksia ääriolosuhteita ajatellen.
Lisäksi ensiapukoulutus – erityisesti elvytyksen osaaminen – on arvokas taito jokaiselle retkeilijälle. Vaikka sitä ei yksinretkeilijä voi käyttää omassa hätätilanteessaan, se auttaa muita tilanteita varten. Suomen Punainen Risti järjestää ensiapukursseja ympäri maata, ja kurssin voi suorittaa jo muutamassa tunnissa.
Mitä suomalaisten retkeilijöiden kannattaa muistaa ensi kaudeksi
Ali Leiniön tapaus herättää laajempaan keskusteluun siitä, miten suomalaiset lähestyvät omaa terveyttään suhteessa retkeilyyn. Perinteinen "selviydyn kyllä" -asenne on syvällä suomalaisessa kulttuurissa – ja useimmiten se pitääkin paikkansa. Mutta joskus se voi johtaa siihen, ettei varomerkkeihin reagoida ajoissa.
Retkeilijän terveyden tarkistaminen ei tarkoita luopumista seikkailusta tai varovaisuuden ylikorostamista. Se tarkoittaa sitä, että lähdet matkaan parhaalla mahdollisella tiedolla omasta elimistöstäsi – ja palaat takaisin kertomaan tarinan.
Suomalaiset luontoharrastajat tekevät vuosittain miljoonia retkiä, suurin osa täysin turvallisesti. Riskejä ei tarvitse pelätä – mutta ne on hyvä tuntea. Tieto on turvallisin varustus, jonka voit ottaa mukaasi.
Asiantuntija arvioi terveydentilasi juuri sinun retkiäsi varten
Ali Leiniön poismeno jätti jäljen koko suomalaiseen retkeilyyhteisöön. Hänen tarinansa muistuttaa, että kokemus ei suojaa kaikkea vastaan – mutta hyvä ennakkovalmistautuminen voi merkittävästi pienentää riskejä.
Jos suunnittelet vaativaa retkeä tai haluat tietää, missä kunnossa sydämesi ja verenkiertoelimistösi on, Expert Zoomin kautta voit varata ajan lääkärille tai muulle terveydenhuollon ammattilaiselle. Asiantuntija arvioi tilanteesi henkilökohtaisesti ja antaa konkreettisia neuvoja turvalliseen retkeilyyn.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) korostaa säännöllisten terveystarkastusten merkitystä erityisesti fyysisesti aktiivisille keski-ikäisille. Lisätietoa löydät osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00946 (sydämen toiminta rasituksessa).
Huom: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin antamaa yksilöllistä arviota. Jos sinulla on terveydellisiä huolia, hakeudu aina ammattilaisen vastaanotolle ennen fyysisesti vaativaa suoritusta.
